Kennel Tirlittan, elämää koirien kanssa

Kiinanharjakoiran rotumääritelmä vähemmän tosikoille

2012-01-31T05:42:00.001+02:00

Yleisvaikutelma : Pieni, mutta pippurinen. Tekee useimmiten niin kuin itse haluaa ja manipuloi omistajansa luulemaan, että se oli juuri sitä mitä siltä pyydettiin alunperinkin.

Ominaispiirteet : Kompakti koko. Kohtuullisen hiljainen, joskin urokset nalkuttavat toisinaan enemmän kuin nartut.
...
Luonne : Omistava, toisinaan mustasukkainen. Murjottaa jos jää huomiotta, mutta parhaimmillaan ihastuttava elämänkumppani.

Pää : Mahtuu koirapuiston portin välistä juuri ja juuri. Muodoltaan hieman suippo, jotta pystyy avaamaan raollaan olevat ovet, myös keittiön alakaapit, mahdollisimman vaivattomasti. Pään yleisvaikutelma on viehättävä, ilme on kotioloissa raukea, mutta ulkona valpas ja valmiina toimintaan. Lyhyt otsa, harja alkaa mieluiten jo otsapenkereestä ja se laskeutuu kauniisti hartioille. Pitkät hiukset ovat kauneimmat, mutta myös punkkarimalliakin on nähty. Muistuttaa kasvoistaan hieman koiran näköistä ihmistä.

Silmät : Räpsyttelee silmäripsiään halutessaan jotain. Osaa teeskennellä kyyneliä jos ei saa tahtoaan läpi.

Korvat : Suuret pystyt korvat joilla kuulee pienimmänkin jääkaapin narahduksen. Puutereilla tavataan myös luppakorvia, jolloin ne tunnistavat jääkaapin oven äänen erityisen kaikuluotaimen avulla, jopa tehokkaammin kuin pystykorvaiset rotutoverinsa.

Purenta : Namipalat menevät helposti, joskus oma kuivamuona tuottaa ongelmia. Koirankeksejä puree merkistä riippuen, mieluiten jos niissä on sisällä jotain.

Kaula : Tarpeeksi pitkä, jotta koira pystyy vaivatta kurkottamaan ruokapöydälle sekä työntämään päänsä mistä tahansa sohvan nurkasta ihmisensä syliin.

Eturaajat : Osaa halata lelujaan ja ihmistään etujaloillaan. Soveltuvat myös ovien avaamiseen, kunhan ovenkahva ei ole liian korkealla.

Runko : Osaa vetää vatsaansa sisään ja näyttää aliravitulta ekstramurkinoiden toivossa ja vaarana onkin jenkkakahvat ja pömppömaha.

Takaraajat : Ponnistaa tasajaloilta ruokapöydälle kunhan pöydän antimet ovat tarpeeksi motivoivat. Kävelee pitkiäkin matkoja kahdella jalalla, mikä saa koiran näyttämään toisinaan kovin ihmismäiseltä. Pystyy hämäämään ihmisimitaatiollaan televisiolupatarkastajaa ja osaa karatepotkuja.

Käpälät : Sirot ja naismaiset. Kynnet kohtuullisen pitkät, minkä väriset tahansa, tosin ranskalainen manikyyri on erityisen suosittu narttujen keskuudessa.

Häntä : Heiluu usein ja sitä voi käyttää pölyhuiskana.

Liikkeet : Tuultakin nopeammin paikalla, jos yrittää syödä salaa. Muutoin kohtuullisen rauhallinen, jotkut luulevat välillä nahkaiseksi sohvatyynyksi.

Karvapeite : Mieluiten keinoturkista, sillä myötätunnosta eläinystäviään kohtaan harjakoira ei mielellään pukeudu minkkiturkkiin, ellei kyseessä ole Dolce&Gabbanan turkisasuste.

Väri : Kutakin koiraa pukevat erilaiset värit ja suositellaankin, että koira viedään värianalyysiin viimeistään sen täyttäessä 2 vuotta.

Koko : Täydellinen halittavaksi ja mahtuu peiton alle mainiosti.

-Teksti kopioitu jostain netin syövereistä-

-kuva kopioitu netin syövereistä-

Lääkärikäyntiä ja kotiutumista

2012-01-20T16:11:00.001+02:00

Eläinlääkäri totesi pennut terveiksi, joten terveet, vilkkaat pennut on mukavaa luovuttaa omiin koteihinsa kasvamaan. Hampaita on suussa paljon, purennat oikeat ja pallitkin paikoillaan pentueen uroolla. Tänään kotiutuu pikkuinen Spy Klaukkalaan ja Uma Helsinkiin, huomenna lähtee Roope Riihimäelle. Olen jälleen onnellinen kasvatinomistajiini, paljon onnea kaikille perheille uudesta perheenjäsenestä, toivottavasti olette onnellisia pienestä terrieristänne. Rajat ja rakkaus on terripennulle tärkeitä, tämä kannattaa muistaa, kun suloinen pieni, ruskein luottavaisin silmin, kierittää teitä tassunsa ympärille.

Spy, Uma ja Roope, unten mailla niin suloisina <3

Tehotiimin kanssa 'näyttelytreeneissä'

2012-01-18T05:47:00.000+02:00

Lähdettiin sitten kolmikon kanssa vähän ajelulle ja sosiaalistumaan harjakoirien näyttelytreeneihin. Kolmikko käyttäytyi, kuten terrierin pitääkin, reippaasti, kirsu kohden uutta, häntä heiluen. Autossahan pennut on jo olleet aiemminkin, eikä siitä ole mitään kirjoitettavaa, pennut on boxissa, 'thäts it'. Harjoiteltiin hieman seisomista, eikä pöytäkään näitä reippaita tyyppejä jännittänyt yhtään, häntä vispasi ja kalkkunaleike maistui. Nyt saan nauttia vielä muutaman päivän russelienergiasta, sitten nämäkin nuppuset siirtyvät omiin kohteihinsa, onnekseni tähän aika lähelle kukin.

Roope

Uma

Spy

Loma on loppu ja tehokolmikko seitsen viikkoinen..

2012-01-16T06:01:00.000+02:00

No niin, tehotiimi täyttää seitsemän viikkoa tänään, edessä madotus ja loppuviikosta luovutus omiin koteihin. Sitä ennen on vielä käytävä lääkärintarkastuksessa. Pikkuterrierit on tosi vauhdikkaita, ulkoilu sujuu, vaikka tänä aamuna taisi olla liikaa pakkasta pikkutassuille, -10,3 oli mittarin lukema. Aamupalan naperot vetäisivät massuunsa hiukan ennen viittä, vauvavelli maistuu aamutuimaan hyvin. Tänään on edessä ensimmäinen työpäivän mittainen yksinolon hetki, toivottavasti naperot ottavat siitä kaiken irti..nukkumalla varastoon, että illan jaksavat sitten painaa ja painia. Voi tosin olla, etten malta ihan koko päivää tehdä töitä työpaikalla vaan tulen etätyöskentelemään kotiin, koska siinä voi samalla laittaa silmät selkään ja seurata tehokolmikon touhuja. Tämä pentuaika joutuu niin nopeasti, nyt jo teen hidasta luopumista pikkuisista energian tuojista, on ne vaan niin ihania, reippaita, touhukkaita ja ennen kaikkea tosi fiksuja pentuja, toiset osaa jo pyytää ulos tarpeilleen..

Lomailua pikkuisten kanssa

2012-01-10T13:07:00.000+02:00

Pienet terrierit kasvavat ja muuttuvat koko ajan enemmän ja enemmän russeleiksi. Vetoleikit ovat mieleisiä ja elämä hereillä ollessa on 'vauhtia ja vaarallisia tilanteita' -tyyppistä, tosin, unikin tulee nopeasti. Tämä pentue on tarkka, että pissapaperit pysyvät puhtaina ja osaavat jopa pyytää ulos hädilleen, useimmiten kakka tuonne ulos tuleekin, tosin, sieltä sitten nopeasti kipitetään takaisin sisälle, kun pikkutassuja palelee. Lumi elementtinä ei näitä natiaisia pelota, hankeen mennään pomppimaan ja lunta maistellaankin, ulkoiluhetket eivät toki kestä kauaa, taaproilla ei tuota maavaraa ole liian kanssa, joten kylmä ajaa takaisin sisälle leikkimään. Ruokailu sujuu jo erinomaisesti ja neljästi päivässä menee ihan aimo annos, yöpala on usein lähes koskematon, itse katsoisin, että jo tarpeetonkin, pikkuterrierit nukkuvat käsitykseni mukaan ihan koko yön, itse en ainakaan ole herännyt siihen, että pentulaitojen sisällä olisi touhua ja tohinaa yöaikaan.

Roope ei tavoittele pieniä asioita...

Terripennut Tirlittanissa

2012-01-06T12:54:00.000+02:00

Taas on aikaa vierähtänyt ja pennutkin ovat jo muuttaneet Tirlittanin pentulaitoihin, Roosa äiti on tosin käynyt lapsiaan syöttelemässä ja leikittämässä lähes joka toinen päivä. Pennuista on tullut erittäin leikkisiä ja neulanteräviä hampaita kokeillaan vähän joka paikkaan. Pennut syö aika hyvällä ruokahalulla ja juomiseksi maistuu vesi, toisinaan vähän piimää ja kermaviiliä. Suurin osa päivästä menee edelleenkin nukkuen, mikä nyt on ihan normaalia viisi ja puoliviikkoisen koiranpennun elämää, leikki on toki koiranpennun työtä. Ulkoiluakin on hiukan kokeiltu, vaikka se ei terrilapsille vielä kovin mieluista olekaan. Lapsosilla on jo kutsumanimetkin, veljestä on tullut Roope, pikku-sisko Kamomillasta Spy ja isosisko kantaa ylpeänä nimeä Uma. Pentueen rekisteröinti on jo valmistunut ja jokainen on ihan virallisesti nyt Tirlittan K, kukin omalla nimellään. Roosa on siirtynyt Minnan ja Petrin ikiomaksi, miljoonat kiitokset ihanalle sijoitusperheelle ja kiitokset yhteishuoltajuus kaudesta, joka sujui niin hyvin :)

Roope ja Spy leikin pyörteissä 5.1.2012

Parempia ilmoja odotellessa..

2011-12-29T21:20:00.000+02:00

Apuva, miten nopeasti aika kuluu, Tirlittan K:oot saavuttavat pian viiden viikon iän ja siirtyvät tänne meille jatkamaan kasvamistaan. Pian näidenkin naperoiden on aika tutustua vähän ulkoilmaan, autoiluun, kaulapantaan, hihnaan ja vaikka mihin, mitä pienet koiranpennut nyt sitten tarvitsevatkin, että niistä kasvaa yhteiskunta kelpoisia koiria. Sirutkin sujahtavat niskaan ensi viikolla, että voin suorittaa rekisteröinnin loppuun. Ruokakin jo maistuu kupista ja mamma käy enää muutaman kerran päivässä naperoitaan imettelemässä, joten vieroituksen aika on jo käsillä. Tuskin maltan odottaa, että saan pikkuiset tänne luokseni kasvamaan ja voin nauttia pennuista täysin siemauksin kotonaolo ajan, tosin, olen ottanut hiukan lomaakin, että saan pentuenergiaa, joka on parasta stressin poistajaa :)

...ja se veli Korianteri

Isosisko Kardemumma

Pikkuinen Kamomilla

Joulutouhua pentukopassa

2011-12-26T07:13:00.001+02:00

Pennelit tulevat tänään neljän viikon ikään, touhuaminen lisääntyy ja pennut näyttävät jo ihan koirilta. Syöminen maistuu jo kupista ja vettäkin on maisteltu. Ensi viikolla on sitten hetki, kun pentue tulee tänne meille kasvamaan ja vieroitetaan emästään, kuitenkin pentujen ja Roosan tahtiin. Tässä pieni videoklipsi pentulaatikosta. http://www.youtube.com/watch?v=Dwjo6fQtSkI&feature=share

Pieni katsaus pentulaatikon arkeen..

2011-12-18T21:51:00.000+02:00

http://www.youtube.com/watch?v=f5ozXNY9T9E&feature=share

Pennut kasvavat ja kehittyvät ikänsä mukaisesti, nyt on nähtävissä jo enemmänkin leikin alkua, kiinteän ruoan maistelua, tassujen tepastelua ja suloisia pulleita masuja :)

russelilapset silmät auki ja korviakin jo heilutellaan

2011-12-16T05:15:00.000+02:00

Roosan tyttäret ja poika alkavat jo aistimaan ympäristöään silmin ja pikkuhiljaa myös korvin, pienen pientä leikin alkua on jo nähtävissä, myös murahduksia sekä haukahduksia harjoitellaan. Jalat kantavat, niin kuin kaksi ja puoliviikkoisella nyt vaan voi, niille jo noustaan, mutta ei vielä juosta. Ensi viikolla onkin sitten jo ensimmäinen madotus sekä kiinteän ruoan maistatus edessä. Aika joutuu niin nopeasti.

Kardemumma ja Kamomilla 14.12.2011

Pkku-K:oot kasvavat kohisten

2011-12-08T19:01:00.000+02:00

Pienet russeli Tirlittanit kehittyvät ja kasvavat huimaa vauhtia, velikulta Korianteri tapailee jo tassuilleen ja silmätkin raottavat, ihan pikkuisen, kuitenkin jo silmin havaittavasti. Isosisko ja -veli ovat reilusti yli puolenkilon painoisia ja pikku-sinttikin jo 400 gramman huitteissa. Tänään leikkasin pikkuisten kynnet ensimmäisen kerran, pienet ottivat hoitotoimenpiteen lungisti nukkuen. Roosa jo viettää aikaa muuallakin, kuin vain pentulaatikossa kuitenkin lapsosiaan upeasti hoitaen. Pentuset ovat niin suloisia ja ihania pulleine massuineen ja tuoksuvat kerta kaikkiaan ihanille. Upea sijoitusperheeni on tehyt niin hyvää työtä, en voi kuin olla onnellinen, että minulla on niin ihania kasvatinomistajia <3

Ylhäällä Kamomilla, vasemmalla Kardemumma ja oikealla Korianteri

Kardemumma ja Korianteri

Pikkuinen Kamomilla

Roosan pikkuiset kasvavat

2011-12-03T05:54:00.000+02:00

Aika menee taas nopeasti, Roosan pennut kasvavat ja Roosa itse voi hyvin. Muutaman päivän ajan Roosalla oli vähän vatsavaivoja ja pienimmäisen kasvun alkuun saattaminen työllisti, mutta nyt on taas pentukopassa kaikki hyvin. Tässä pieni videoklipsi pentusten syömishetkestä, http://www.youtube.com/watch?v=UQ_PhGsZ-Eg&feature=share

Muutama kuva uusista pikkuisista

2011-11-29T07:41:00.000+02:00

Roosa ja pikkuiset

Kuvassa tytöt reunoilla ja veli keskellä <3

Russelipullat syntyivät

2011-11-29T01:00:00.000+02:00

Uusia russelilapsia syntyi neljä, kolme tyttöä ja yksi poika, valitettavasti yksi tytöistä kuoli synnytykseen, kun yritti pieni tulla ulos yhdessä istukan kanssa ja jäi jumiin synnytyskanavaan, huomenna kuvia, nyt lähtee väsynyt onnellinen ja hiukan haikea kasvattaja unilleen.

Roosan röntgen uutisia

2011-11-23T06:19:00.000+02:00

Eilen piipahdettiin Viikissä kurkkaamassa Rosamiitin masun sisältöä ja neljä russelipalleroa masu-uunista löytyi. Nyt keskitytään pikkuhiljaa synnytykseen, jonka aika on ensi viikolla. Rosamiitti voi erinomaisesti masunsa kanssa.

Ensimmäinen kuva pennuista 22.11.2011

Roosa kävi esittelemässä masuaan

2011-11-13T16:05:00.000+02:00

Nyt on vuorokausia 45 ja masu alkaa somasti pyöristymään, rouvalla itsellään on kova ruokahalu ja rauhallinen, tiineä olemus.

Roosan masu kasvaa

2011-11-10T05:14:00.000+02:00

Tänään lähtee Roosalla seitsemäs tiineysviikko etenemään ja masu kasvaa. Mamma voi hyvin.

Roosa 35 vuorokautta tiineenä

Roosan masu 41 vuorokauden kohdalla

Vaikea päätös

2011-11-07T18:12:00.000+02:00

Viime viikolla luovutin ja päästin rakkaan Laran pois peloistaan, arkielämä rakkaimman russelini kanssa oli suunnattoman haastellista, kun kaikki normaalit elämän äänet pelottivat Laraa. Onnellinen Lara oli minun kanssani, agilitykentällä ja nukkuessaan lämpimän peiton alla, muuten Laran elämä oli täynnä pelkoja ääniä kohtaan, aivastus sai rakkaimpani suunniltaan pelosta. Tein päätöksen Laran eutanasiasta, kun Laran elämään ei enää onnen ja ilon hetkiä mahtunut, kuin muutama vuorokauteen, muun ajan Lara vietti yksin yläkerrassa, poissa laumasta. Laralle ei kuitenkaan tullut pelkoagressiviista käytöstä, josta olen onnellinen. Laran aisteista kuulo oli pettänyt jo syntymässä toisen korvan osalta, iriitin yhteydessä todettiin näkökenttää häiritsevä kaihi, joten pelot saattoivat johtua aistien pettämisestä. Lara on muistoissani aina, rakas, kaunis, mustasilmäinen ahne blondini, Lara antoi niin paljon onnea ja iloa, muistot elävät ikuisesti. Rakastan sinua oma kultani, lepää rauhassa, nyt sinua ei enää koskaan pelota ja saat olla kanssani 24/7.

Russelipullat kohoaa

2011-10-27T20:02:00.002+03:00

Roosan ultrassa oli heti nähtävissä, että pentuja on tulossa, neljä ainakin näkyi ultraruudulla, joten sitä odotellaan, ennen kuin röntgen kertoo, mikä on totuus :) Roosa voi hyvin ja pienen pieni vatsakumpare pömpöttää somien vaaleanpunaisten nisien keskeltä, ihana tiineysaika edessä, tänään siis vuorokausia 28, joten viides tiineysviikko on alkamassa.

Roosan masu yläkuvassa 23 ja alakuvassa 30 vuorokautta

Lulun ultrauutiset

2011-10-18T05:25:00.000+03:00

Lulu ei ultran mukaan ollut tiineenä, joten uusi yritys kevään juoksuista on edessä. Roosan ultra-aika on varattu 27. päivä, sitä odotellessa, nautitaan syksystä.

Ei vielä uutisia ja kuitenkin jotain..

2011-10-13T07:34:00.001+03:00

Lulu piipahti ultrattavana maanantaina, lääkäri siellä oli vähän joitain näkevinään, mutta minun silmäni eivät mitään nähneet, joten ultraan mennään uudestaan ensi maanantaina. Roosan asutettulut sujuivat erinomaisesti, mutta uutisia saa odotella vielä, ensimmäisestä astutuksesta on tänään vasta kaksi viikkoa. Eilen oli hiukan jännä päivä, Showhau -ohjelman kuvaukset, Tirlittan kotiporukka ja Mooncrest pennut esiintyvät ohjelmassa noin kuukauden sisään :) Toivottavasti suusta ei tullut paljon sammakoita, no, kuvattu on ja sanottukin, joten niiden kanssa on elettävä!
Palaan bloggailemaan, kun Lulun ultra numero kaksi on tehty!

Syksy etenee kiivasta tahtia

2011-09-25T09:16:00.002+03:00

Nyt on jo siirrytty kalenterinkin mukaan syksyyn, puut muuttavat väriään ja säät ovat olleet tosi märkiä, sateisia, odottelen kuulaita, ihania syksysäitä :) Koirarintaman uutisina voisin kertoa, että Tirlittan kasvatit, Roosa ja Kaapo, russelilapset, käväisivät silmä- ja polvitarkastuksessa hyvin tuloksin, kummallakaan ei ollut mainintoja, Roosa piipahti myös näyttelyssä Porvoossa, saaden hienosti tuloksen EH, erittäin hyvä. H-pennuista samaan aikaan tarkastettiin Lulu ja Hemuli, molemmilla todettiin muutaman ripsen kasvavan väärään suuntaan, Tricshiasis, ja Lululla polvet 1/1, muutoin sisarukset olivat terveitä, onneksi myös Tricshiasis oli todella lievä, eikä este jalostukseen käytölle. Hemuli piipahti myös näyttelyssään Helsingin ryhmässä syyskuussa ja sieltä tuomari antoi herralle EH, eli erittäin hyvän.

Lulu on astutettu onnistuneesti 11.9.2011 upean ruotsalaisuroksen, Pandan kanssa (http://www.chinesecrested.no/no/registry/82145/V.r.sen+Keep+An+Eye+On+Me.html), joka on silmiltään tutkittu täysin terveeksi ja on PLL-terve, odotan neljättä Tirlittan sukupolvea innokkaana. Roosa tullaan astuttamaan nyt 29.9.2011, joten toiveissa on penturikas talven alku.

Heili aloitteli näyttelykauttaan pari viikkoa sitten, ollen Helsingin ryhmänäyttelyssä PN2 (paras narttu 2.) varasertin kanssa ja Porvoossa tuloksella ERI+SA (erinomainen+sertin arvoinen) ilman sijoitusta. Jyväskyläänkin on Heili sekä Zelda ilmoitettu, mikäli pentusuunnittelmat onnistuvat, jää Jyväskylän näyttelyt välistä.

Heilin lapset ovat saavuttamassa viiden kuukauden iän, joten baby-luokan pentunäyttelyt ovat pian mahdollisia, todennäköisesti ainakin jokunen J-lapsista esiintyy ensikehässään 26.10.2011 Lohjalla, saattaapa olla, että ensimmäinen Tirlittan kasvattajaryhmäkin on silloin mahdollinen. Iloisena uutisena voitaisiin todeta, että Hilla on korjannut alapurentansa, itse en ole sitä todennut, mutta Hillan perheen ilmoitus asiasta on :)

Nyt siirryn odottamaan niitä kuulaita syksyn ilmoja ja pennun tuoksuista alkutalvea, blogi kirjoittelu varmaan lisääntyy ultrauutisten muodossa parin viikon kuluttua.

Normaaliin arkeen on siirrytty

2011-08-06T22:20:00.000+03:00

Apua, aika siis ihan oikeasti kuluu nopeasti, tosi nopeasti. Heilin pennut saavuttavat jo 12 viikon iän ja edessä on ensimmäiset rokotukset, Zeldan pojat ovat jo puoli vuotiaita ja hampaat vaihtuvat pikkuhiljaa rautaisiin. Kotikuvioissa Heili jatkaa agilityä ja aloittaa taas näyttelyuransa syyskuussa, mikäli hormoonit eivät turkkia alas tiputa, nyt vielä turkki näyttää hyvälle. Muutaman viikon ajan olen treenauttanut Zeldan esikoispoikaa Hemulia hiukan näyttelyä varten, ettei viimekertainen toistuisi, silloin Hemuli ei suostunut tuomarille näyttämään hampaitaan :) Tänään Dolly tuli hoitoon Tirlittaniin viikon ajaksi ja saan nauttia pentukoiran kanssa elämisestä, ensi viikolla saan viedä pikkuneidin rokotuksillekin. Pentu on ihana, tulimme juuri pentuleikkimästä naapurista, jossa on lähes saman ikäinen ja hauskasti Lilon näköinen harjakoiran narttu pentu, pennut painivat parin tunnin ajan sydämensä kyllyydestä, kaverukset, joista tulee todennäköisesti kehäkumppaneita sitten aikanaan. Elämä on siis jälleen asettunut normaaliin arkirytmiin, minä nautin koiristani sekä kasvateistani. Surullisiakin uutisia on tämä kesä tuonut tullessaan, Pimun pojat, Tirlittan Columbo Brown 'PomPom' sai kesän aikana selkärankatyrän, joka halvaannutti pojan takapään ja Tirlittan Calimero JR 'Reittu' ,sydän lajentui 'kolmen kananmunan kokoiseksi', veljekset ovat siirtyneet sateenkaarisillan koiralaumaan, lämmin osanotto molempien poikien ihmisille vielä kertaalleen, olette olleet pojille niin hyviä, minä kiitän antamastanne ihanasta ja parhaasta kodista, mitä PomPom ja Reittu teidän luonanne saivat <3

Kuvia kuluvalta kesältä löytyy täältä https://picasaweb.google.com/kenneltirlittan/Kesa2011Summer2011?feat=directlink#

Mihin ihmeeseen aika katoaa??

2011-07-10T14:22:00.000+03:00

Viisikko on jo hajonnut, kolme on lähtenyt omiin koteihinsa, Lilo ja Rosee Espooseen ja Dolly Karjaalle. Pennut todettiin eläinlääkärintarkastuksessa terveiksi, Hillan pienen pientä alapurentaa lukuunottamatta ja PLL-testitulokset sain jo viime viikolla;
Tirlittan Jo-Jo on TERVE, sisarukset Tirlittan Joyspot, T. Jammykiss, T. Jollydolly sekä T. Jellybean ovat KANTAJIA. Viisikko on kehittynyt loistavasti ja jokainen on luonteeltaan erittäin avoin, iloinen, utelias sekä rakastettava, hännät viuhuvat ja pennut puhuvat erinomaisesti koiraa :) Ruoka maistuu hyvin, maitobaari on sulkeutunut, Heili ei enää pientä piraijalaumaa suostunut imettämään, sitävastoin leikittäminen emältä onnistuu loistavasti. Toivotan tälle viisikolle onnea elämään ja Jojolle toivon löytäväni yhtä hyvän kodin, kun muillakin Tirlittan J-lapsella jo on!

Dolly

Hilla

Lilo

Rosee

Jo-Jo

Pennut on viisi viikkoa ja risat päälle

2011-06-21T17:34:00.000+03:00

Nyt on pennut saaneet rekisterinumerot, http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=TIRLITTAN&R=288, joten ensi viikolla otatan PLL-testit. Pennut on tosi vilkkaita hännän heiluttajia ja suukkottelijoita, lapset ja kuka vaan kelpaa rapsuttajaksi, erittäin sosiaalinen pentue. Kuvaaminen on suorastaan haasteellista touhua, jossain kuvassa vilahtaa häntä, toisessa näkyy vähän kuonoa, useimmissa näkyy vain selkää ja peppua. Pennut ovatt kovia leikkimään ja kiihtyvät 0-100 hännän heilutuksen voimalla, sammumminenkin tapahtuu ihan yhtä nopeasti ja juuri siihen kohtaan, missä milloinkin ovat. Hätä osuu useimmiten jo paperille, sänky on pysynyt jo tovin kuivana kokonaan. Syöminen onnistuu hyvin kiposta, mutta maitobaarille suunnataan heti, kun Heili-äiti on tarjolla..yleensä silloin, kun pennuille on annettu ruokakuppi :) Pimu vierailee lähes koko ajan pentulassa ja Heili sen hyväksyy, mutta 9-vuotiaalle nämä lapsoset ovat ehkä jo liian vilkkaita ja keskustelu Pimun ja pentusten välillä yleensä päättyy siihen, että mummu murahtaa. Kaiken kaikkiaan tämä on pentue, mistä voi turvallisin mielin pennut aikanaan kotiuttaa, niin reipasta sakkia tuolla pentulassa viipottaa. Jo-Jostakin on jo alustava varaus, joka tuli yllättäin tänään.

Tirlittan JellyBean, Hilla, poseeraa :)

Neljän viikon rajapyykki

2011-06-11T06:39:00.000+03:00

Aika se joutuu ja pennut kehittyvät. Nyt on mielestäni se aika, kun kasvattaja saa pentueesta sitä onnen tunnetta, mitä varten tätä hommaa jaksaa vuodesta toiseen harrastaa. Pentukopassa on leikkiä, menoa ja meninkiä, juksuaskelia, pyllähdyksiä, pentusuukkoja, haukahdusta, murinaa, hännän heilutusta..sanalla sanoen, tyytyväisiä, elinvoimaisia koiranpentuja. Ulkoilua on kokeiltu kertaalleen, mutta pakko sanoa, että ihan liian kuumassa, pennut läähättivät, eivätkä ensi kerrasta nauttineet, en sitten ulkoilua pitkittänyt, nämä kun eivät vielä osaa vesikipolle mennä, tosin, ulkoilun jälkeen käytin jokaisen kuonon maistamassa, jonka jälkeen sitten vesikipolle olikin kiva suunnata ja kastella siellä ainakin tassut :) Eilen otin ensimmäisiä seisotuskuviakin pikkuisista, sekin oli hiukan haasteellista, kun pennut eivät olleet nälkäisiä, emä käy niitä mieluusti imettämässä ja ainakin silloin on maitobaari tarjolla, kun tarkoitus olisi pennuille antaa kiinteämpää sapuskaa, no, minkäs teet, pääasia tässä on kuitenkin se, että pennut kasvavat ja kehittyvät, kyllä kuitenkin jokaiselle sitä kiinteämpääkin ruokaa on jo uponnut ja jokunen kuono on käynyt emän kupillakin vai oliko se sittenkin viisikon kuppi, jossa oli emän kuono :D
Tänään on tulossa 'Dollyn' ja 'Beanin' perheet visiitille pentusia katsastamaan, josko sitten saisi näille kaksosillekin jo kutsumanimet, Jo-Josta kehkeytymässä varsinainen hurmuri, jota kutsumme Laku-Pekaksi tai Jopoksi, mutta sopivaa kotia ei vielä ole löytynyt.

JammyKiss aka Rosee

JollyDolly

JellyBean

Jo-Jo aka Jopo eli Laku-Pekka

JoySpot aka Lilo

J-pennut kolmen viikon ikäisiä

2011-06-05T16:15:00.000+03:00

Pennut kasvaa ja kehittyy, pienimmäinen on reilu 700grammainen ja isoin on ylittänyt 900 grammaa. Nyt tänään on ollut muutto alakertaan, korkeampien aitojen sisälle, koska matalat laidat ei enää pidätellyt tätä kööriä, ja turvatonta olisi noin pienten taapertaa ilman suoja-aitoja. Ensimmäinen madotus on annettu ja kermaviili-jauhelihaa maisteltu, eli edelleen on kehitys iän mukaista. Leikin alkua ja haukahduksia kuuluu jo pentulasta. Heili edelleen imettää lapsosiaan mielellään ja jonkin verran kuluttaa aikaa pentulassa muutenkin, tavanomaista menoa ja meininkiä.

Silmät auki

2011-05-31T17:29:00.000+03:00

No, pitäähän uusi ilme tänne julkaista. Kaikilla pennuilla on silmät auenneet ja sen verran käytin vaa'alla, että pieninkin on jo reippaasti yli 600 grammainen, joten kasvu on silmämääräisestikin hyvä. Pentujen korvissakin alkaa jo olla liikettä, joten pikapuoliin aukeaa kuuloelimetkin.

JammyKiss eli Rosee

JoySpot eli Lilo

JollyDolly ei vielä kutsumanimeä

JellyBean ei vielä kutsumanimeä

Jo-Jo, ei vielä kotia, eikä kutsumanimeä :)

J-pennut kaksi viikkoisia

2011-05-30T09:07:00.000+03:00

Aika näiden palleroiden kanssa joutuu, pienet ovat kasvamassa jo isoiksi ja ilmekin on muuttunut eilen avautuneiden silmien ansiosta. Tassujen kantoa kokeillaan ahkerasti, vaikka aika kuluu lähinnä nukkuen ja siinä välillä syöden. Eipä tänäänkään mitään ihmeitä ole kirjoitettavaksi asti, mutta kaksi viikoiskuvat laitan näytille.

JellyBean

Jo-Jo

JammyKiss aka Rosee

JoySpot aka Lilo

JollyDolly

Pentujen syöntihetki eiliseltä

2011-05-27T19:52:00.000+03:00

Pennut viikon ikäisiä

2011-05-21T11:01:00.001+03:00

Elämä pentulaatikossa sujuu aivan mallikkaasti, pentujen painot nousevat erinomaisesti ja emä voi hyvin sekä syö loistavasti, eipä tällä rintamalla nyt muuta, kun silmien aukeamista odotellen..

Tirlittan JellyBean, 330 grammaa (VARATTU)

Tirlittan Jo-Jo, 430 grammaa (VAPAA)

Tirlittan JammyKiss, 429 grammaa (VARATTU)

Tirlittan JoySpot, 331 grammaa (VARATTU)

Tirlittan JollyDolly, 323 grammaa (VARATTU)

Otapa rohkeasti yhteyttä, jos komea valko-musta puuteripoika kiinnostaa. Etsin Jojolle kotia, joka nauttii koiran turkin hoidosta, eikä haittaisi, vaikka haaveena olisi näyttelytkin, pojasta odotan näyttelytasoista. Ensisijaisesti kuitenkin toivon löytäväni pojalle rakstavan kodin, jossa on pienen koiran mentävä aukko :)

J-pentujen ensimmäiset viisi vuorokautta

2011-05-19T08:29:00.000+03:00

Ja'a, mitähän tästä nyt kirjoittaisi..pennut kasvaa hyvin, Heili syö hyvin..ensimmäinen vuorokausi oli aika kaosmainen, Heili kyllä lapsiaan syötti, mutta putsauspuoli ei tuoretta mammaa kiinnostanut ollenkaan, siinä oli loppua huumori kesken ja väsy painoi kasvattajan silmiä. Onneksi kuitenkin Heili löysi sisäisen äitinsä ja alkoi maanantaina lapsiaan nuolemaan ja pitämään puhtaana. Heilillä on ollut melkoisia jälkisupistuksia ja maidonnousu vaivoja, edelleenkin mammakoiruus petailee jonkun verran ja läähättelee, tosin, tuo kielen roikottaminen voi johtua ihan puhtaasti kuumuudestakin. Heili lähtee reippaasti pentukopastaan ulkoilemaan, jopa pyytää ulos ja ulkoilee hetken kauemmin, leikkii ja juoksee, tosin, sisälle palatessa on lasten luokse jo kiire. Pentujen painot on nousseet erinomaisesti, pääsääntöisesti pennut ovat tyytyväisiä tuhisijoita, nakupoika pitää itsestään ääntä, jos joutuu erilleen äidistään ja sisaruksistaan, aika tavanomaista pikkupentu aikaa meillä siis vietetään. Kuvia lisäilen lähes päivittäin Picasaan. Niin, pennut ovat nyt saaneet nimetkin, niitä voi vilkaista harjakoirien norski tietokannasta :) http://www.chinesecrested.no/no/registry/breeders/Finland/Tirlittan.html

Tirlittan Jo-Jo, JoySpot, JellyBean, JammyKiss, JollyDolly

Tirlittan J-pentue on syntynyt

2011-05-16T08:14:00.000+03:00

Lauantai iltapäivästä, pitkän avautumisen jälkeen, syntyi Tirlittan J-pentue. Synnytys itsessään oli nopea, parissa tunnissa syntyi kolme kaunista puuteriprinsessaa, yksi naku- ja yksi puuteriprinssi, kaikki pennut olivat syntyessään erittäin elinvoimaisia ja tasaisen kokoisia. Syntymäjärjestys oli seuraava;

Prinsessa ykkönen, 153 grammaa

Prinssi ykkönen, 183 grammaa

Prinsessa kakkonen, 205 grammaa, porukan isoin

Nakuprinssi, 177 grammaa, saa nimekseen Tirlittan Just a Gigolo

Prinsessa kolmonen, 154 grammaa

Sunnuntai sitten Heilin kanssa tutustuttiin pentuihin, Heili oli erittäin väsynyt, mutta ruoka onneksi maistui erinomaisesti ja pentujen imettäminen sujui ja sujuu hyvin. Pentujen putsaamiseen ensikertalainen tarvitsee edelleen hieman opastusta. Pennut ovat kaikki nostaneet painojaan ensimmäisen vuorokauden aikana noin 20 grammaa, joten, pentulaatikossa on asiat hyvin. Runsaista pentukyselyistä huolimatta, vaikuttaa siltä, että ainakin puuteriprinssi on vailla kotia, mutta uskon vilpittömästi, että komealle urokselle löytyy turkinhoidosta ja ehkä näyttelystäkin kiinnostunut koti.

Lisää Kuvia J-pennuista

Vuorokaudet 56-57/ 54/56

2011-05-09T10:09:00.000+03:00

Olo on Heilillä selkeästi jo tukala, tuleva mamma vetäytyy mielellään yksinäisyyteen huilimaan, muutama kipeähkö supistuskin on saanut jo Heilin hiukan vaikeroimaankin. Pentulaidat laitettiin paikoilleen eilen ja siellä Heili viihtyykin erinomaisesti petaillessaan pesäänsä uuteen uskoon. Lämpöjä en ole mittaillut, ruoka maistuu huonosti, mutta niin se on tehnyt koko tiineyden ajan. Fyysiseltä olemukseltaan Heili on erinomaisessa kunnossa, silmämääräisesti, huonosta syömisestään huolimatta. Pennut liikkuvat jo silminnähdenkin, mutta mitään kovin vilkasta 'pallopeliä' masussa ei käydä. Lenkille Heili lähtee edelleen mielellään, mutta askel on hiukan raskaampi ja matkaa tehdäänkin Heilin tahtiin, nyt sitten pennut voivat syntyä koska tahansa, vaikka toivon, että syntyvät loppuviikosta.
Muutama kuva eiliseltä, kun tuleva mamma kävi kylpemässä.

Röntgen uutisia

2011-05-06T19:17:00.000+03:00

Viisi pientä harjakoiran alkua Heilin masusta löytyi, kuvasta näyttäisi siltä, että pennut ovat jo hyvin luutuneita ja tasaisen kokoisia, pentujen syntymää voi alkaa odottelemaan ensi viikon loppupuolella, itse veikkaisin torstaita tai perjantaita. No, veikkaus on veikkaus, viimeiselle viikolle kuitenkin siirrytään tämän tiineyden kanssa :)

49/47 vuorokautta, eli kahdeksas viikko tiineyttä alkamassa..

2011-05-01T10:48:00.001+03:00

Heilin masu kasvaa kovaa vauhtia, nyt on senttejä masunympärillä 51, lähtö oli 37. Masuasukkaiden liikkeitä en oikeastaan saa vielä tuntumaan, jotain pientä ehkä, mutta en voi sanoa, että kovin hyvin tai paljon niitä tuntuisi. Ruoka maistuu vaihtelevasti, toisena päivänä hyvin, toisena huonommin. Ulkoilu ja leikkiminen maistuu erittäin hyvin, happamuus muita perheemme koiria kohtaan on pysynyt ennallaan, leikkiaikaan seura kelpaa, mutta lepohetken Heili haluaa nauttia ihan yksinään. Ensi viikolla käydään röntgenissä kurkkaamassa, kuinka monta lapsosta masussa oikein on.
Lisäys 3.5.2011, pentusten liikkeet alkoivat tuntumaan lähes välittömästi tämän tekstin kirjoittamisen jälkeen vapunpäivänä 1.5 ja röntgenaika on tilattu perjantaille 6.5.

Kuusi viikkoa ja 42/40 vuorokautta

2011-04-24T11:04:00.000+03:00

Nyt lähtee Heilin tiineyden viimeinen kolmannes ja masu alkaa kasvamaan nopeammin, kun masuasukkaatkin kasvavat. Masun ympärys on kasvanut 37 sentistä 47 senttiin ja ruokahalu on palautumassa pikkuhiljaa. Nyt pitäisi olla edessä yksi tiineyden mukavimmista viikoista, kun masu on vielä siedettävän kokoinen ja ruoka maistuu. Heili on edelleen hiukan hapan laumakavereitaan kohtaan, eikä juuri pidä siitä, että masua kosketellaan. Pentujen liikkeitä odottelen ensi viikon loppupuolelta jo pongaavani ja röntgenaikaakin voi sitten kahdeksannen viikon hujakoissa varailla. Tästä on hyvä porskuttaa eteenpäin.

..ja syömättömyys jatkuu edelleen

2011-04-17T06:32:00.000+03:00

Ei maistu Heilille vieläkään ruoka, lihahyytelöä ja Nutri+ geeliä sekä Royal Canin starter moussea, toki muutama nappulakin kuivana, siinä tuon mamman ruokavalio. Onneksi Heili on virkeä ja jaksaa, muussa tapauksessa olisin jo todella huolissani, vesi maistuu onneksi. Ei Heili vettäkään juo mitenkään ylenmäärin, mutta juo kuitenkin. Hyvin hoikalta tuleva mamma rungoltaan vaikuttaa, vaikka masussa voi jo vähän kasvua nähdä. Viisi viikkoa siis ensimmäisestä astutuksesta takana tänään, vuorokausia 35/33, nyt sitten alkaa pupsit kasvattamaan mamman masua vähän nopeammin.

Syömättömyyttä hermoromahdukseen saakka..

2011-04-12T08:44:00.000+03:00

Heili ei syö, ei mitään ja minulla lähtee kohta sen kanssa järki, olen jo sortunut syöttämään kädestä pienen pieniä kalkkunaleike palasia. Onneksi Heilillä on kokoa, ettei mamma kuihdu olemattomiin, tiineiden narttujen kanssa saa joskus miettiä oikein olan takaa, eikö ne itse ymmärrä tai luonto neuvo, että ruokaa pitää syödä? Kuvassa masua 28 vuorokauden edestä.

Pikkuisen Tikusta, Fonzien kotiutuminen ja Heili

2011-04-09T07:57:00.001+03:00

Aika rientää, poikien PLL-tulokset tulivat ja kantajiahan ne on molemmat, marginaalinen mahdollisuus on tietysti 'äidinmaitotulokseen', kun poskisolunäytteestä on kyse, mutta tämän tuloksen kanssa eletään. Lääkärissä molemmat todettiin terveiksi, Fonzien pienen pientä alapurentaa lukuunottamatta. Tiku on kuulemani mukaan kotiutunut erinomaisesti ja pyöräyttänyt suloisuudellaan tassunsa ympärille uuden perheensä, näin sen kuuluukin olla :) Fonzien viimeinen viikko Tirlittanissa sujui hyvin, vaikka muuttotouhut sekoittivat yhdessäoloa, poika oli reipas, vaikka herra-F ei vieraista piitannut ja suorastaan niille huusi, niin lopulta vieraita kuitenkin suvaitsi, uuden kodin perhe sai rasavillinsä eilen kotiin, poika leikitettiin väsyneeksi, että tutustuminen sujui paremmin ja lähtö helpommin. Fonzie sai päällensä Mimmi-mummun paidan, kun ostettu oli jäänyt jo pieneksi, pikkumiehen kotiutumispaino oli 1930 grammaa. Onnea uuteen kotiin Fonzie! Niin, ja eilen eläinlääkäri ultrasi Heilin tiineeksi, joten vatsan kasvua luvassa :)

Pojat seitsemän viikon vanhoja

2011-03-30T06:13:00.001+03:00

Apua, nyt nuo herrat sitten saavuttivat jo luvutusiän, mun pienet kullanmurut. Painoa yritin tuossa aamusella ottaa, mutta sellaisen tappelun se sai aikaiseksi, että annoin olla, nykyään tuntuu, että kaikki toimenpiteet ovat pienen tai vähän suuremman tappelun alla. Ruoka uppoaa jo kupista ja vesikin maistuu, maitobaarille kiiruhdetaan heti, kun siihen vain on mahdollisuus. Reviiri on laajentunut jo koko asuntoon ja viraat ihmiset ovat kahistus, varsinkin meidän kovikselle, Fonzielle. Fonzie ei mene mieluusti vieraaseen syliin ja sinne joutuissaan, se huutaa närkästyneenä ja ympäristön korvat menevät vähintään tinnitystilaan. Hampaita pukkaa suuhun nopeaan tahtiin ja purentaa seuraillaan silmä kovana, Tikulla se varmemman oloinen, Fonziella vaikuttaisi tällä hetkellä olevan tasainen, tosin, alarivistö hampaista antaa itseään odotuttaa. PLL-tuloksia ei vielä ole tullut. Tiku menee eläinlääkärin tarkastukseen tämän viikon torstaina, kun edessä on lauantaina omaan kotiin muutto. Fonzie menee tarkastukseen viikon päästä yhdessä Heilin ja Mimmin kanssa, josta Heilin masuun kurkataan ultralla ja Mimmi saa rokotuksen samalla kertaa. Fonzie viettää vielä ensi viikon Tirlittanissa ja muuttaa sitten omaan kotiin samaan aikaan, kun Tirlittan porukasta tulee Mellunkyläläisiä.

jälkikirjoitus; sain pojat nyt iltapäivällä punnittua ja painoa oli Tikulla 1385 grammaa ja Fonziella 1711 grammaa.

Vähän lisää kuusiviikoisista

2011-03-24T05:59:00.000+02:00

Kian avustuksella sain pojat seisomaan, eikä se minun mielestäni mennyt huonosti, kun kyseessä on kuusi viikkoiset lapsoset. Tikun korvat vaikuttavat nyt siltä, että teippaus on menneen talven lumia, toki niissä vielä pidän silloin tällöin yön teipit, mutta pystyssä ne ovat tanakasti :)

I'm Chip aka Tiku

I'm Dale aka Fonzie

Pojat kuusiviikkoiset ja pikkuisen Heilistäkin

2011-03-23T14:52:00.000+02:00

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, nopeus on tämän hetken sana. Kuvaaminen on lähes mahdotonta, seisottaminen lähes haave vain, trimmaus onnistuu pienen pakotuksen alaisesti, pojat ovat siis koiranpentuja isolla K:lla. Hännät vippaavat, leikki valtaa kaiken hereilläoloajan, suukkoja satelee, haukahduksia, murahduksia, painia ja yht'äkkisiä sippauksia. Painot herroilla on nyt, Tiku 1229g ja Fonzie 1518g, eli painon nousu on nyt tasaantunut. Ruoka maistuu jo kiposta, mutta silti masu täyttyy mielummin mamman maitobaarilla. Zelda ei vieroita pentuja itse, minä rajoitan nyt Zeldan oleskelua pentulassa. Nyt odotellaan PLL-testien tuloksia, toivon, että minulla on ne pennuille antaa, kun luovutus lähestyy, niin se aika vaan joutuu. Reilun viikon pojat vielä kasvavat täällä ja sitten on aika laittaa pikkumiehille 'reput' selkään ja toivottaa ihanaa elämää, onneksi saan vielä hetken pusutella ja nauttia villeistä pennuista :D Ensi viikolla pojat käyvät vielä tervehtimässä eläinlääkäriä.

Heili on oma itsensä, eli vielä ei merkkejä tiineydestä, mutta en niitä ihan vielä odotakaan :)

Viisivikkois uutisia ja vähän Heiliäkin

2011-03-17T05:57:00.001+02:00

Eipä taida olla paljon uutta kerrottavaa..sirut on niskassa ja rekisteröinti on nyt ok, http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=TIRLITTAN&R=288
Huomenna matkaamme poikien kanssa Paimioon, missä laitan Tapi-Tapi Disney pentueelle sirut niskaan ja otetaan pennusilta kaikilta PLL-testit, tuloksia jännätään sitten ensi viikon ajan. Korvien teippailu jatkuu, ensivaikutelmasta huolimatta, korvat ei sitten pysyneet pystyssä muutamaa tuntia pidempään. Viime yön mamma-Zelda nukkui viiteen viikkoon ensimmäisen yön pois lastensa vierestä, hyvin meni. Niin joo, poikien painot, Tiku on nyt 1103 grammaa ja Fonzie 1335 grammaa.
Heili on nyt sitten astutettu, joten pojat ovat toivon mukaan saamassa serkkupuolikkaita toukokuussa, masun kasvattelua siis luvassa. Palaillaan, ehkä ensi kerralla sitten poikain PLL-testitulosten merkeissä ja Heilin vatsankasvatus uutisten parissa, vaikka masu-uutisia saa hetken vielä odotella..

Poikia, poikia, poikia...

2011-03-13T08:33:00.000+02:00

Nyt sitten varmistui Tikukin koti, olen taas onnellinen, että pojat pääsevät hyviin koteihin ja pidän erittäin paljon molemmista ostajista, toivottavasti tämä intuitio on oikea :)Pojat kehittyvät valtavaa vauhtia, ikenen on jo Fonziella puhkonut yläkulmurit ja Tikullakin on läpi tullut jo oikea yläkulmuri, suukot ovat siis muuttumassa tuliksiksi. Ruokaa edelleen maistatellaan, on molemmat jo maistelleet sitä kipostakin, masun täytettä siitä ei vielä ole, mutta kohti oikean ruoan syömistä mennään. Zeldan ruokaa olen jo asteittain alkanut heikentää, josko nälkä pakottaisi pojat sitten viimekädessä syömään, kun mammalla ei elkeitä vierottamiseen ole. Korvat laitoin eilen pakettiin ja trimmasin pennuilta runkokarvan pois, otinpa muutaman seisomakuvankin, vaikka seisottaminen onkin hankalaa, kun herroille ei lisäruoka intohimoisesti maistu. Tikun seisotus onnistui maksamakkaralla ja Fonzien kalkkunaleikkeellä. Tänä aamuna otin teipit pois ja korvat jäivät tämäkästi pystyyn, mikäli näin jatkuu, niin teippailen korvia vielä viikon ajan yöksi ja toivon, että se on siinä...toivossa on hyvä elää :)

Tosin, Zelda on kyllä jättänyt erinomaisia korvia ja Kerkkokin on luomupystykorva, eli geenit ainakin pitäisi olla hyvät :)

Chip 'n' Dale kuukauden ikäisiä..

2011-03-09T21:29:00.000+02:00

Meidän isot pikkumiehet täyttivät tänään kuukauden tai neljä viikkoa, ihan kummin vain. Painoa on kertynyt hiukan alle ja hiukan yli kilon, Tiku 982 gramma ja Fonzie 1192 grammaa. Jalat kantavat jo molemmilla, joka ikinen päivä paremmin ja paremmin. Komentelua haukahduksin seurankipeät pikkuiset vaativat usein päivän mittaan, Fonzie harjoittelee myös laulamaan, siitä taitaa kasvaa seuraava laulava harjakoira :) Ruokaa maistellaan edelleen, mutta masua sillä ei vieläkään täytetä. Zeldalle tulee välittömästi kova hätä lapsiaan syöttämään, kun pennuille yrittää ruokaa tarjoilla. Pian on tehtävä ratkaisuja siihen suuntaan, että Zeldan oleskelua pentulassa pitää rajoittaa, kokonsa puolesta pennut voisivat jo hyvin olla useampia tunteja ilman maitobaarin anteja. Täytyy vielä kerran todeta ihan näin mustaa valkoisella, että tämä pentue on ollut kyllä helppo hoidettava, olen päässyt todella nauttimaan pentujen kehityksen seurailusta, ilman murheita, I love it <3

Zelda ei päästä perheemme muita koiria vielä pentujen kanssa oleskelmaan, vaikka isomummu-Pimu olisikin jo valmiiksi maidossa, vaihtamaan Zeldan kanssa paikkaa.

Nyt on myös Tirlittanin J-pentujen alulle panon aika, ensi sunnuntaina Heili käy tervehtimässä sulhastaan Orimattilassa, toivottavasti saamme ihastella toukokuussa Heilin pentuja.

Poikien muutto olohuoneeseen..

2011-03-06T09:12:00.001+02:00

Eilen teimme päätöksen siirtää Zelda ja pojat olohuoneen puolelle kasvamaan, selkeästi oli ilmassa kyllästymistä ja tylsistymistä makuuhuoneessa, jossa ei tapahtunut oikeastaan mitään, muutoin kuin sinne vartavasten pikkumiehiä mentiin viihdyttämään. Muutto sujui hyvin ja Tirlittan koirat ottivat tulokkaat vastaan erinomaisesti, pojatkin olivat ihan rauhallisia, kun yksi aikuinen toisensa jälkeen pojat kävi nuuhkimassa, Zelda tosin piti tarkasti huolta, ettei tutustuminen kestänyt liian kauan. Nyt pojilla ja Zeldalla on aitaus ja aitauksessa kevyt häkki, pojat eivät juurikaan häkin ulkopuolelle vielä ole tulleet, mutta eiköhän se rohkeus tuossa pikkuhiljaa kasva ja uteliaisuus voita.

Kehityksessä mennään nyt siinä vaiheessa, että korvat alkavat pikkuhiljaa rekisteröidä ääniä ja silmät jo seuraavat liikettä, leikki valtaa hereillä olo aikaa syömiseltä ja oma ääntä ihaillaan, haukahduksia sekä murahduksia on kuultavissa. Häntä on alkanut elää jo koiran elämää ja tuttua naamaa sekä sormia maistellaan ja haistellaan, harjakoiramaiseen tapaan leuat eivät mene kiinni, vaan pikkuisia suukkoja satelee ympäri naama. Lisäruoan maistelu jatkuu, mutta syömiseksi sitä ei vielä voi kutsua :)

Kolmeviikkoisinfo

2011-03-02T07:35:00.000+02:00

Tiku, paino 812 grammaa ja Fonzie 980 grammaa, kasvu ja kehitys iän mukaiset, tänä aamuna herätys äänellä, joten korvat kuulee jo, eka matokuurikin meni aamupalan ja tissittelyn välissä. Tästä on hyvä jatkaa..

Ruokaa, trimmiä ja korvien aukeamista

2011-03-01T18:16:00.000+02:00

Pojat tulevat huomenna kolmen viikon vanhoiksi, paino hätyyttelee jo Fonziella kiloa ja Tikukin tulee hyvää vauhtia perässä. Pojat ovat eilen saaneet ensimmäisen kerran maistaa jo kiinteämpää ruokaa, suullinen jauheliha-kermaviili 'mössöä' ja se maistui kummallekin hyvin, tänään uusinta ja edelleen suu napsasi, mitekään intohimoisesti pojat eivät ruokakipolle kipitä, mutta siitä saa syyttää Zelda-mammaa, joka tarjoilee auliisti pojilleen maitobaarin käyttöön, vaikkei enää kovin viihdykään pentukopassa lapsiensa kanssa. Korvat ovat aukeamassa molmilla pojilla, äänille jo korvanlehdet värähtävät. Kasvot trimmasin tänään ensimmäisen kerran ja se meni molempien kanssa erinomaisesti.
Leikin alkua on nähtävissä ja jalkojen kantoa harjoitellaan ahkerasti, onpa pentukopasta jo kuultu hakuahduksia ja murahduksiakin, vaikkei ne kovin vakuuttavia vielä olekaan. Pojat ovat lähentymässä yhtä ihaninta kehitysvaihettaan, kasvattajan iloja :)

Yläkuvassa Tiku ja alakuvassa tietysti Fonzie <3

Lisää kuvia voi katsella https://picasaweb.google.com/Tirlittanpennut/TirlittanIPentue?feat=directlink#

Kaksi viikkoa elämän iloa

2011-02-23T20:31:00.000+02:00

Pojat on nyt kaksi viikoiset, suloiset pullerot, Tiku painaa 592g ja Fonzie 680g, nyt lakkaankin punnitsemasta poikia joka aamu, teen sen kerran viikkoon. Molemmilla pojilla on silmät auki ja nyt odottelen pikkuhiljaa jalkojen kannon kokeiluita, joita jo vähän näkyykin pentulaitojen sisäpuolella. Zelda viettää lähes enemmän aikaa pentulaitojen ulkopuolella, kun sisäpuolella, mutta silti mamma pysyttelee koko ajan näköetäisyydellä lapsosistaan. Pojat ei turhia rutise, syövät, kun maitobaari on auki ja muulloin nukkuvat tyytyväisenä, tälläinen pentueen kuuluu ollakin, sanoisin, että aika lähellä kasvattajan unelmaa liikutaan <3

Silmät aukeavat :)

2011-02-21T18:56:00.000+02:00

Pojat tulivat tänään 12 vuorokautta vanhoiksi, painoa on kertynyt Fonzielle (ex Takulle) 603 grammaa ja Tikulle 528 grammaa, eli pian saan laittaa vaa'an odottelemaan viikko synttäreitä, ihan joka aamu ei tarvinne enää punnailla, jatkan silti tuohon kahden viikon ikään vanhasta tottumuksestani :) Tiku avasi silmänsä tänään ja Fonziellakin raottaa sen verran, että voi sanoa 'huomenna nähdään'. Tirlittan-pentukopassa siis kaikki hyvin.

...Silmät auki

ja silmät raollaan..

Näin se aika vaan vierii..

2011-02-17T15:24:00.001+02:00

Pentukopasta kuuluu välillä kiukkuisia huutoja, mutta pääasiassa vain tyytyväistä tuhinaa. Pojista selkeästi näkee kasvun päivittäin, siihen malliin paino nousee, taitaa mamma-Zelda tuottaa pojilleen kermaa, tänään poikien painot olivat 430g ja 392g, taitaa puoli kiloa tulla ennen kahden viikon ikää, nämä ovat ehdottomasti isoimmat pennut, mitä Tirlittan pentukopassa on tuhissut :) Toivottavasti pojat pääsevät raajoilleen, kun sen aika koittaa, nythän eteneminen on lähinnä ryömimistä. Pentukopan laitaa piti hiukan korottaa, kun herrat kömpivät laidan yli ja ihmettelivät maailmaa matolla, mamma oli ihmeissään vuorotellen poikiensa vieressä.

Pojat kuuden vuorokauden vanhoja..

2011-02-15T08:11:00.000+02:00

Poikien kanssa elo sujuu mallikkaasti, Tiku, kärsimätön pieni 'mulle kaikki heti ja nyt' sekä Taku, 'mun on hyvä olla', kanssa. Poikien painot olivat tänä aamuna 303 g ja 334g, eli sama taso on pysynyt koko ajan. Tiku, kärsimättömällä luonteellaan, sai nenän täyteen maitoa eilen ja lähes koko päivä sitä rohinaa yritettiin saada pois, illansuussa poika sai taas hengitettyä ilman rohinoita, eli pientä jännitystä oli ilmassa, noinko maito päätyy keuhkoihin. Nyt sitten tuota pikkumiestä pyrin asettelemaan 'huonommille' nisille syömään, tosin, Zelda äidin masunalusta on hyviä nisiä pulollaan.

Pojat kolmen vuorokauden vanhoja

2011-02-12T19:26:00.000+02:00

Pikkuhiljaa elämä asettuu uomiinsa, vaikka pentulaidoilla viihdynkin edelleen lähes kaikki hereilläolo aikani. Poikien painot ovat nousseet kivasti, Tiku painoi tänä aamuna 198 grammaa ja Taku pisti puntariin jo 232 grammaa. Zeldalla edelleen on jälkisupistuksia, mutta toivon mukaan ne alkavat jo helpottamaan. Keisarinleikkaushaava paranee erinomaisesti, eikä kipulääkettä saatikka antibioottia ole toistaiseksi tarvittu. Nyt mietiskellään pojille virallisia nimiä ja vaihtoehtoina tällä hetkellä on on I'm mr Romance, I'm your Escort, It's Now Or Never..no, ne ovat kuitenkin vielä mietinnässä :)

Tein pojille oman albumin, minne pikkuhiljaa lisäilen kuvia, kun pojat kasvaa ja kehittyy aina luovutusikään saakka.

https://picasaweb.google.com/Tirlittanpennut/TirlittanIPentue?feat=directlink

Desing by Karin Lilja

2011-02-12T15:36:00.000+02:00

Ystäväni tekee ihmeitä puikkojen ja virkkukoukun kanssa, mittatilauksesta pienen koiran villavaatteet, koiranpedin alustat sekä näyttely-/pentuhihnoja. Vain mielikuvitus on rajana.

Mallina kuvissa Tirlittan Chia Whitelady 'Mimmi'.

Lisätietoa ja kyselyitä voi esittää suoraan Karinille,
yhteystiedot http://www.karinlilja.fi/

Unohtui mainita, että Zelda voi erinomaisesti!

2011-02-10T21:03:00.001+02:00

Zelda on niin ihastuksissaan pennuistaan, ettei synnytyksen tuomat murheet tunnu vaivaavan, pieniä jälkisupistuksia enempää, uunituoretta emää. Leikkaushaava on erittäin siistin näköinen, eikä kipulääkettä ole tarvittu, saatikka kauluria pitää.

Pientä läähättelyä ja petailua lukuunottamatta, Zelda voi siis erinomaisesti!

Synnytyksen jälkeisiä tunnelmia

2011-02-10T11:27:00.002+02:00

Nyt on sielu jälleen rauhoittunut, kun synnytys on onnellisesti ohitse ja pentukopasta kuuluu

satunnaisia vingahduksia sekä tyytyväistä tuhinaa.

Ensimmäinen pojista syntyi normaalisti eilen aamulla hiukan

ennen yhdeksää ja kaikki vaikutti

olevan hyvin,

odottelin tunnin, kaksi, kolme, tunsin koko ajan toisen pojan liikkeet, joten odottelin vielä neljännenkin, sitten lähdin lääkäriin, kun tunsin, ettei sikiö liiku synnytyskanavassa mihinkään, eikä synnytys edennyt. Pennun tila tarkistettiin ultraäänellä ja todettiin pentu edelleen eläväksi ja tehtiin sektio. Sektiossa todettiin syy, miksi synnytys pysähtyi,

pennun edessä oli valtavan suuri istukka, onneksi olimme lääkärissä, onneksi saimme kaverin elossa masusta pois. Hiukan 'kakkonen' oli tokkurainen, mutta lopulta kaikki on hyvin ja lapset ovat alkaneet jo nostaa painojaan.
Kotona syntynyt Tiku painoi syntyessään 143 grammaa ja tänään puntariin tuli lukemaksi 155g, keisarinleikattu Taku painoi syntyessään 168 grammaa ja grammoja tänään puntarissa 173.
Pojat ovat upeat, kasvattajana en voi kuin ihailla ja huokailla :)

Tiku, hiukan ruskehtavampi, kuin pikkuveljensä

Taku, rauhallinen ja tyytyväinen pieni koiranpentu

Tirlittan Ii-pojat on syntyneet

2011-02-09T20:57:00.001+02:00

Pojista ensimmäinen syntyi kotona ja toinen keisarinleikkauksella

Yllätyksellinen röntgen

2011-02-04T06:12:00.002+02:00

vrk 55/52

Mahan koon perusteella odottelin eiliseen asti edelleen neljää pikkuista, mutta röntgen paljasti, että kaksi tuolla masussa köllöttää, jos en itse kuvaa olisi nähnyt, en uskoisi. Kuvassa pennut näyttävät hyvän kokoisilta ja luutkin näkyivät hyvin, joten pennuset syntynevät ensimmäisen astutuksen mukaisesti.

56/53

Nyt vain toivon, että nuo kaksi pupsia pysyisivät kokonsa puolesta aisoissa, että synnytys menee hyvin.

Vuorokausilla 48/45 mennään..

2011-01-26T21:21:00.000+02:00

Huomenna siis täyttyy seitsemäs tiineysviikko ja siirrytään kahdelle viimeiselle viikolle, jotka ovat raskaimpia emää ajatellen. Pentuset kasvavat nopeaa tahtia ja masu siinä mukana. Ensi viikon torstaina on vuorossa röngen, jolloin varmistellaan pentusten lukumäärää. Masun ympärysmitta on nyt noin 45 cm, tuon mitan sain toissapäivänä, mutta silminähden kasvua tapahtuu koko ajan. Nyt voin jo sanoa, että pienen pieniä liikkeitäkin voi mahasta pongata, vaikkei Zelda oikein pidä siitä, että masua 'lääpitään' :D

45/43

48/45

Tiineyttä takana nyt vuorokausina 42/39

2011-01-20T07:59:00.001+02:00

nyt ei huvittanut poseerata..

Hmm..nyt on lähdössä jo seitsemäs viikko tiineyttä ja 1. laskettuun aikaan on kolme viikkoa. Nyt alkaa pentuset vatsassa todella vasta kasvaa, masun ympärys tänä aamuna mitattuna oli 43cm, eli kasvua on jo silminnähden tapahtunut, lähtötilanteesta on tullut vyötärölle 10-11 cm. Zeldan ruokahalu on parantunut ja nälkä tuntuu olevan kova, olenkin lisänyt pienen iltapalan neidin normaalimenuun.

Normaalisti meidän koirat syövät kaksi ateriaa päivässä, aamuin illoin. Zeldan iltapala on verrattavissa nyrkilliseen jauhelihaa, niin, minun nyrkilliseeni mahtuva 'köntti', olisikohan se määrällisesti noin 1/2 desiä, jotain sinne päin. Mahaa lukuunottamatta Zelda tuntuu hiukan 'luisevalle', se lienee johtuu tuosta pari viikkoa kestäneestä ruoan närppimisestä ja syömättömyydestä. Nyt odottelen pentujen liikkeitä, olen ollut jo jotain perhosensiiven heilautusta muistuttavaa tuntevinanikin jo, mutta se varmaan todellisuudessa on suolen liikettä, tai mistäs sen tietää, kun rungossa ei juuri ylimäräistä rasvaa ole..

Zeldan masunkasvatusta

2011-01-13T05:46:00.002+02:00

vuorokausia 33/30, masunympärys 37 cm

Tänään täyttyy tiineyttä viisi viikkoa ja humpsahdetaan tiineysviikolle kuusi, aika joutuu, masun kasvaminen todella alkaa ja pian, toivottavasti, pikkuiset KerZat syntyvät :)

Ultrassa näkyi neljä pientä harjakoiran alkua ja tässä vaiheessa odotellaan, että tämä määrä on syntymässä, jos kaikki menee loppuun asti hyvin. Zelda voi erinomaisesti, vaikka ruokailu on melkoista närppimistä. Nirsoilusta huolimatta joka päivä on jotain ruokaa mennyt mahankin asti, toivottavasti tämä närppimisvaihe menisi pikapuoliin ohi.

Nyt vaan jatketaan odottelua ja ihastellaan soman masun pyöristymistä ja odotetaan vauvojen liikkeiden pongailua.

Uusi vuosi, uudet kujeet...

2011-01-07T08:19:00.054+02:00

Hyvää alkanutta vuotta 2011!!Näin se on vuosi vaihtunut ja vanha vuosi talletettu muistohin. Aikoihin en olekaan taas päivitellyt blogia, mutta kai se on parempi myöhään, kuin ei silloinkaan.

Pimun uutisia;
Pimu kävi jälleen silmätarkissa joulukuussa, eikä mitään uutta auringon alla, lasiaisissa edelleen pienoista vuotoa, mutta muuten silmät on kunnossa, vaikka diagnooseja on muillekin jakaa. Uutena löydöksenä Pimulta löytyi pieni PPM-iris-iris rihma.

Laran uutisia;
Käytösongelmien ratkaisuksi meni loppuovuosi 2010, Hertta, koirahieroja, Aisti, ongelmakoirakouluttaja ja niin edelleen, mitään vikaa ei Larasta silti loppupeleissä löytynyt, terve kuin pukki, kuuro vasen korva. Käytösongelmat ovat lähes takanapäin, mutta vielä välillä tulee pelkotiloja ulkoillessa, varsinkin ulkoiluttajan yskän laukaisemana.

Roosa kesällä 2010 treenaamassa

Lara käväisi joulukuussa ensimmäisissä epiksissään, ei tullut virheetöntä rataa, mutta kisailut on nyt alkaneet :)) samoissa kisoissa Tirlittan Golden Gipsy alias Roosa voitti oman ratansa :))

Mimmin uutisia;

Sama meno jatkuu, Mimmi on suloinen oma itsensä :)

Zeldan uutisia;

26/23 vrk, masunympärys 35 cm

Zelda on astutettu Kerkolla 9.12 ja 12.12, ultraan ollaan menossa tänään, mutta tästä alkaa varmasti sitten uudet bloggailut, mikäli asukkaita masusta löytyy. Syömättömyyttä on ollut nyt noin viikon päivät ja masun ympärys on kasvanut 33 sentistä 35 senttiin. http://www.chinesecrested.no/pedigree.php?father=66477&mother=72497 Pennuista on ollut jo jonkin verran kysyntää, nakunarttu on edelleen tuo kysynnän kohde.

Heilin uutisia;

Viimeiset juoksut Heilillä vuonna 2010 pitkittyivät ikäviksi valeraskausoireiksi, joka pisti Heilin käyttäytymään todella huonosti, sekä agilityssä että muutenkin, agi oli jäädä tuon käytöksen takia, mutta sitkeästi Kia huolehti treeneistä ja nyt ennen joulutaukoa voisi sanoa, että normaaliksi tuo on palaamassa, vaikka pieniä pälyily ongelmia on edelleen havaittavissa.

eipä nyt ollut mitään hienoa seisomakuvaa

Heili valioitui Viron puolella heti kaksi vuotta täytettyään, 8.11.2010, samalla Heili sai ensimmäisen 'varakebabbinsa', oikea tulee sirtymään Heilille sitten aikanaan, koska cacibin voittanut oli jo kansainvälinen valio. Heili neiti ei päässyt kisaamaan avoluokassa Suomen puolella kertaakaan, olen niin onnellinen tuosta ikiomasta kaunottarestani, varsinkin, kun tuo ällökäytös on nyt taas normaalia menoa :)

Heilin juoksuja odottelen alkavaksi helmikuussa, jolloin myös Heili siirtyy agi- ja näyttelytauolle mammalomailemaan. Mutta sitä ennen piipahdetaan Turku KVssä 22.1.

Kohti talvea 2010-2011

2010-10-24T06:52:00.004+03:00

Aikaa on kulunut viime päivityksestä, mutta niin siinä käy, kun mitään uutta ei tapahdu, vaikka kyllä on tapahtunutkin.

Kesän alussa sain ikäviä uutisia H-pentusten tiimoilta, PLL-testi kertoi, että vanhemmat ovat PLL-kantajia ja sain kylmän ringin sydämeni ympärille. Upeasti kuitenkin kaikki H-pentujen omistajat suhtautuivat tilanteeseen, otimme testit ja tuloksena;
Tirlittan Honey Bee 'Lilli' Terve
Tirlittan Handsome Devil 'Hemuli' Kantaja
Tirlittan Hulaba Lulu 'Lulu' Kantaja
Tirlittan High Heels 'Ninni' Sairas
Tirlittan Hot Gossip 'Fanni' Sairas
Eli lähes periytymiskaavan mukainen tulos, surullista, mutta tämän kanssa on elettävä. Ninni lopetti näyttelyuran ja pääsi turkistaan, kuluva kesä oli niin helteinen, että jotain hyvää. Fanni ei alapurentansa kanssa näyttelyissä olisi käynytkään, vaikka eihän tuo ikävä sairaus vielä moneen vuoteen pitäisi näkyä.

Kovasti odottelen ensi vuotta ja pentusia, joita on tilauksessa kolmelle harjakoira nartulle ja russeli-Roosalle, jolta otatettiin myös geneettiset PLL- ja töpöhäntätestit, tulokesena molmemmissa normaali, uroskin on alustavasti jo tsekattu, tilataanko pennut keväälle vai syksylle, on vielä harkinnassa.

Näyttelyissä on tullut juostua ihan kiitettävästi ja vielä on edessä Tarton reissu Heilin kanssa, josko saataisiin sieltä kaivattu serti ja näin ollen Heilistä valio. Heilin kaksi vuotis-synttärit on 5.11, joten 6.-7.11 on ensimmäinen mahdollisuus valioitua. Mikäli näin ei käy, jää Heilikin näyttelytauolle mammalomailemaan.

Hemuli oli ensimmäisessä pentunäyttelyssään ROP-penneli keväällä, toinen näyttely sitten menikin ihan penkin alle, kun tuomarisetä oli pelottava, tuloksena EVA, kun Hemuli ei näyttänyt hampaitaan, seuraavaa Hemulin esiintymistä odotellaan kenties ensi kesään saakka.

Ullan ja minun yhteistyö jatkuu, nyt toimme kesällä Puolasta Bellan, Ecce Bella Sasima, lupaava harjakoira narttu. Bella on piipahtanut kahdessa pentunäyttelyssä, Porvoossa, ollen ROP ja Hämeenlinnassa ollen VSP, ei pöllömpiä suorituksia.

Täältä voi katsella Tirlittan kennelin kuvia http://picasaweb.google.fi/kenneltirlittan ja tästä on hyvä jatkaa..

Oho, kevään korvilla mennään jo...

2010-03-25T18:49:00.002+02:00

Näin se aika joutuu, niin nopeasti ja nyt on yksi elämäni lumisimmista talvistakin koettu. Koirien kanssa on tullut tehtyä tosi lyhyitä lenkkejä säistä johtuen, joten talvikuosissa on niin koirat, kuin emäntäkin, kunnon kasvatus aikaa kohden mennään.

Murheita on ollut matkan varrella, Pimu on sairastunut paksusuolen tulehdukseen, joka vain jatkuu ja jatkuu, joten todennäköisesti se on nyt sitten krooninen ja Pimu syö loppuelämänsä ajan nyt antibioottia. Vähän tukiapuja olen hakemassa Keravan suunnalta, homeopaatti Annukka Paloheimolta, jolta sainkin jo vähän vahvistusta sähköpostitse, mutta sinne pääsen vasta huhtikuun puolella. Laran kanssakin on vähän murheita, mutta niille ei vielä ole nimeä, lisätutkimuksia on luvassa 6.4, Laran ongelmat vähän viittavat kilpirauhaspuolelle.

Muut kotona olevat koirat ovat kunnossa. H-pentuja olen tapaillut muutamia kertoja tässä kuluneen talven aikana, Hemulista on tulossa oikein komea nuori uros ja Ninnin purenta on korjaantunut, Lilli ja Ninni ovat jo ensimmäiset juoksunsa juosseet, Lulun ja Fannin juoksuja vielä odotellaan. Fannin suu ei valitettavasti ja toiveista huolimatta tunnu korjaantuvan.

Ensi viikonloppuna mennään Kaapelitehtaalle katsastamaan, mitä tuomari H-lapsista pitää, kehään könyää Hemuli, Ninni ja Fanni

Syksy on kääntynyt jo talven puolelle

2009-11-21T06:17:00.006+02:00

Siitä onkin aikaa, kun viimeksi täällä olen käynyt päivittämässä tietoja, joten tässä syksyn tietopaketti Tirlittanin kuulumisista.

Ensimmäisenä varmaankin täytyy mainita, että olemme pyörähtäneet Eestin puolella näytelmissä Heilin kanssa hyvällä menestyksellä, kaunis valkoinen sai kolmen peräkkäisen näyttelytuloksen perusteella kunnian käyttää meriittilistoillaan Viron juniorivaliotitteliä, yhden kerran on käyty myös Latviassa, mutta siellä Heili jäi junioriluokan neloseksi, joulukuussa mennään Liettuaan sertin metsästykseen. Suomen näytelmät ovat olleet nyt 'jäähyllä' mutta Turkuun ja Helsinkiin on tarkoitus lähteä kokeilemaan vielä loppuvuonna. Viimeiseltä Eestin turneelta mukaan tarttui naku-uros, Carte Blanche from Graceful Orchid, kotoisammin Popo'vits'. Popo on yhteisomistuksessa Mooncrest kennelin kanssa ja poika näkynee muutaman Tirlittan pentueen takana joidenkin vuosien päästä. Popo asustaa Järvenpäässä yhdessä Rollen, T. DeJavun kaverina.

Russelit, Roosa ja Kaapo käväisivät pentunäyttelyssä kaapelitehtaalla, kumpainenkin sai hyvät arvostelut, muttei menestystä, päivitän pikapuoliin sisarusten arvostelut omalle sivulleen. Molemmille pikkuisille kuuluu hyvää.

H-pentue on jo pian viiden kuukauden iässä, sekä Fanni että Ninni ovat suultaan edelleen alapurennassa, Ninnillä on kyllä viimetiedon mukaan lähempänä tasapurentaa ja Fannilla ristipurentaa, mutta suut siis edelleen odotuttavat ja kehittyvät. Hampaiden vaihto on kaikilla alkanut, joten jännitettävää vielä riittää. Fanni kävi hammaslääkärissä, kun huomattiin, että yläkulmurin viereinen etuhammas oli leuankasvun lukkona, joten lääkäri poisti Fannilta koko eturivin hampaita, rautaiset hampaat ovat jo tulossa, kaksi niistä on jo puhjennutkin viimetiedon mukaan. Fanni on tänään menossa 'mätsäriin', eli ensimmäinen näyttelykokemus on tulossa H-pennuillekin.

Kotona oleva porukka sai syksyn kunniaksi nenäpunkin, joten viisi aivastelevaa ja niiskuttavaa koiraa on marraskuun sana, lääkitys on aloitettu ja toivon vilpittömästi, että pian on aivastelut historiaa. Nakuporukka on saanut kasvatella runkokarvaansa elokuulta alkaen, vaikka eilen kyllästyin ja Zelda pääsi 'turkistaan' eroon. Kyllä se vain niin on, että naku on kauniimpi nakuna, kuin puolinakuna ja ihokin siellä karvojen alla voi huonosti, Zeldalle oli tullut mustapäitä vaikka muille jakaa, Pimulla ja Mimillä ei niin paljon runkoon karvaa tulekaan, ettenkö näkisi ihon hyvinvointia, joten he saavat talvipalttoonsa hetken vielä pitää.

Omista kuulumisistani sen verran, että minä olen saanut arvonimen mummi elokuun 22. päivä, minusta tuli isoäiti ihastuttavalle Peppi tyttöselle, Peppi saa kutsua minua mimmuksi. Kävin Kennelliiton kennelneuvojakoulutuksen lokakuussa ja nyt odottelen liiton hallituksen päätöstä, onko minut neuvojaksi hyväksytty. Ja koko 'kennelporukka' muuttaa osoitettaan joulukuun 15. päivään mennessä.

Toivotan kaikille lukijoille oikein kuivaa, puhdasta, aurinkoista ja lumista talvea kera pikkupakkasen!

Yksi kerrallaan pikkuiset lähtevät omiin koteihinsa

2009-08-28T05:50:00.002+03:00

Näin siinä aina käy ja yksi pentu toisensa jälkeen ottaa palan kasvattajan sydämestä ja kotiutuu omiin paikkoihinsa, omien ihmisten luokse. Nyt on lähtenyt jo Eden ja Hemuli. Ettei kaikki olisi ihan niin hyvin, kun ulospäin vaikuttaa, saan jännittää molempien sijoitustyttöjeni suiden kanssa, ne ovat tällä hetkellä tasapurennassa, hampaita ei vielä kummallakaan paljon suussa ole, joten ne eivät vielä purentaa ohjaa. Lulullekin on oma koti siintämässä, vaikkakin, olisihan tuo rauhallinen tallaaja saanut tässä hoidella kasvattajan pentukuumetta hetken aikaa. No, olen onnellinen, että olen tälläkin kertaa pennuille löytänyt hyvän oloiset kodit. Toivotan kaikille H-pennuille onnellista elämää ja uskon, että kaikista kuullaan vielä!

Luovutusikä lähenee

2009-08-20T07:44:00.014+03:00

Näin on alkanut hetki, jota tavallaan odottaa ja pelkää, kun kasvattajan sydän käpertyy ja aloittaa sydämensä jakamisen jokaiselle pikkuiselle, pienen palan mukaan tulevaan elämään, hidasta luovuttamista, ensi viikon odottamista, pieni jännitys koko ajan päällä. Pikku-Hoilla alkaa olemaan selkeät omat luonteet, Hemulilla on poliisin osa siskolaumassa, aina kun tapahtuu, Hemuli on mukana, Eden on rohkea, oman tien kulkija, utelias, Lulu on lungi 'havajilainen', tyytyväinen tallaaja, Pikku-Bee on suloinen ja hiukan salakavala ja Fanni, hmm.. pentueen pomo, nokka edellä joka paikkaan, vaikkei aina kannattaisikaan :) Ruoka maistuu hyvin, vaikka annokset ovatkin todella pieniä, näin niikusta ihmisenä ajattellen, mutta ei noilla kovin isot vatsalaukut voi olla, kun painoakaan ei ole kuin 1000g - 1227g. Lulu ei ole löytänyt vielä omaa kotiaan, mutta katsellaan, muutama kysely on tullut, mutta lisätietoja näistä perheistä ei vielä ole. Olen kyllä ylpeä koko H-pentueesta, tasaista sakkia kaikkinensa ja Zelda on loistava äiti, joka tuottaa tuhdeille pennuilleen ilmeisesti kermaa, vierottamisesta ei ole vielä tietoakaan, tuo mamma haluaa olla pentustensa kanssa.

Tirlittan Handsome Devil, Hemuli, 1150g

Tirlittan High Heels, Eden, 1100g

Tirlittan Hulaba Lulu, 1180g

Tirlittan Honey Bee, 1000g

Tirlittan Hot Gossip, Fanni, 1227g

Pennut tulivat kuukauden vanhoiksi

2009-08-09T07:55:00.003+03:00

Pennut saavuttivat kuukauden iän torstaina ja sen kunniaksi Hemuli, Eden ja 'Lulu' saivat hampaat suuhun, Lulu peräti kaksi. Jokainen pennuista käy jo ruokakupilla, vaikkei ruoka paljon maistukaan, mutta sinne osataan jo mennä. Tassut vievät erittäin varmasti eteenpäin ja paino on jo ylittänyt kilon Hemulilla, Fannilla ja 'Lululla'. Korvien kevyttä teippaamista olen jo kokeillut ja vaikuttaa siltä, että Fannilla ja Edenillä tuo kevytteippaus riitti, näillä tylleröillä oli sen oloiset korvat, että ilman teippiäkin olisi kärsivällinen kasvattaja varmaankin nähnyt ihan luomusti pystyyn nousevat korvat, mutta katsellaan. Nuo pennut vaikuttavat olevan todella tyytyväisiä oloonsa, juurikaan mitään ylimääräistä piippailua ei pentukopasta kuulu, nuo leikkivät ja itseasiassa Zelda vietti ensimmäisen yön, pentujensa syntymän jälkeen, viimeyönä poissa pentukopasta, silti nuo kullanmurut nukkuivat sikeästi, kun kuuden aikoihin aamusella äiti koppaan teki tarkistusreissun ja imetti lapsosensa. Haasteellisessa kuvaamisiässä nämä nyt ovat, mutta oheisesta linkistä voi katsella tätä H-porukkaa. http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/Hpennut3vko?feat=directlink#

Pennut kasvaa ja kehittyy

2009-08-02T15:57:00.002+03:00

Pentukopassa on alkanut kuulumaan jo pieniä haukahduksia ja murahduksia, pennut ottavat toisiaan kiinni korvista ja kuonoista, leikkiminen on alkanut. Äänimaailma alkaa aukeamaan pienille ja silmätkään eivät juuri enää harota, askeleet ovat päivä päivältä varmempia. Lisäruoka noille ei juuri maistu, johtunee siitä, että mamma-Zelda jaksaa viettää omiensa kanssa aikaa ja maitoa riittää, pennut kasvavat hyvin ja ovat virkeitä sekä nukkuvat rauhallisesti, joten en huolestu tuosta.

Sirutusta ja karvojen ajelua

2009-07-27T13:19:00.002+03:00

Tänään sai pennut sirut niskaansa ja naamakarvat saivat samalla kyytiä, rungot karvotaan sitten myöhemmin, kun ostajat ovat omansa ensin nähneet :)

Pennut oli tosi reippaita molempien toimenpiteiden ajan, tosin, pikku-Beellä meni varmaan karva toiseen silmään, koska sitä ajelun jälkeen siristeli, katsellaan, olen sen nyt huuhtonut, toivottavasti selvitään vain säikähdyksellä tästä. Uudet kasvot löytyy taas albumista.

http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/HPentue?feat=directlink

Heinäkuun 25. päivä

2009-07-25T17:31:00.002+03:00

Aika menee joutuin, varsinkin kun on lomalla. Pennut saivat eilen maistaa ensimmäisen kerran hiukan kiinteämpää ruokaa, suut napsasivat, niin annoin mamman ruokakupista jokaiselle kaksi kappaletta liotettua nappulaa ja voi herranen aika, millä innolla nuo viisi niitä napaansa pistelivät. No, tuosta innostuneena laitoin sitten tänä aamuna pennuille ihan oman ruoan, nappulaa liotettuna, jauhelihaa ja kermaviiliä velliksi sekoitettuna, voi sitä riemua ja iloa, minkä tuo annos pennuissa aiheutti ja sotkua, kameraa en siihen sähklinkiin saanut mukaan. Uni maistui ruoan päälle hyvin ja Zelda silminnähden helpottui, kun urakkaa hiukan helpotettiin. Pennut ovat jo tosi tämäkästi jaloillaan ja selkeästi alkaa uusi aisti toimimaan, silmät eivät enää harota ihan minne sattuu, vaan joskus osuu ihan kohdilleenkin. Korvakäytävän voi jo muutamalla pennulla nähdä, joten kuuloaistin aukeamistakin voi alkaa odottelemaan, vielä ei äänet pienten elämää häiritse. Nuo ovat valloittavia pentuja! Tänään tehtiin hiukan pidempi lenkki jo mammakoirankin kanssa, Zelda pääsi nauttimaan ulkoilusta vapaana ja kepin perässä juosten, vanha kunnon Zelda oli voimissaan eikä vaikuttanut siltä, että penuja olisi ollut ikävä, tosin, heti, kun kotiuduimme, mamma kiiruhti pienokaistensa luokse. Eli kaikki on Tirlittanissa hyvin!

Pikku-Kitty ja muut Hoot

2009-07-22T08:59:00.004+03:00

Niin siinä sitten loppujen lopuksi kuitenkin kävi, ettei Kitty selvinnyt, yllättäin maanantaina pikkuiselle ei enää kelvannut emän nisä laisinkaan ja siirsin pikkuisen sitten tehohoitoon, annoin joka toinen tunti pienelle fruktoosisokerivettä ja maitoa vuorotellen, muttei se auttanut, hengittäminen muuttui hankalaksi ja tein sitten päätöksen tiistai iltapäivästä, että pikkuinen on autettava pois. Onnekseni eläinlääkäri, joka pikkuista auttoi, oli ollut patologisella aiemmin töissä ja teki Kittylle avauksen, jossa kävi ilmi, ettei pienessä ollut mitään varsinaista vikaa, pikkuinen oli keskonen ja keuhkot näin ollen syntyessä olivat vielä keskeneräiset, hapenpuutteen takia Kitty olisi saattanut saada aivovaurion-, maksa-, tai munuaisvian, joten parempi näin.
Pikku-Kitty on nyt suojelusenkelinä muille H'oille', jotka porskuttavat jo yli 500g painossa hienosti eteenpäin, silmät aukinaisina jokainen kokeilee jo jalkojaan ja pientä leikin alkuakin on havaittavissa. Pentulaatikko vaikuttaa nyt tyytyväiseltä, näin jatketaan.
Uusia kuvia taas linkin takana. http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/HPentue?feat=directlink

Arkihulinaa H-pentujen kanssa

2009-07-18T08:37:00.002+03:00

Näin lähennytään jo kahden viikon ikää ja silmät näyttävät raottelevan jo hiukan itse kullakin. Pikkuinen Kitty sinnittelee joukon mukana ja tänään puntariin tulikin jo 125g, ei tuo huimaa ole, mutta kyllä siinä jokaiselle päivälle grammoja riittää, sitkeä ja elinvoimainen pentu tuo Kittykin on, vaikka noin paljon pienempi sisaruksiaan onkin. Pentulaatikko on hiljainen ja tyytyväisen oloinen, Zelda on ruoka maitunut, ei kiposta kylläkään, mutta sama se, minun käteni toimikoon ruokakuppina niin pitkään, kun imetys syömistä vaatii, sen jälkeen sitten saa tämä koiraäiti harjoitella uudelleen kipporuokailun. Isoäiti Mimmi ja Isoisoäiti Pimu odottavat pentuhuoneen oven takana, koska pikkuiset pääsevät väljemmille vesille ja mummujen hoitoon, tosin, yöt jo menee mummujen ja Laran kanssa pentuhuoneessa nukkuen, kun Zelda ei silloin yösydämenä pongaa laumakavereitaan. Tästä taas edetään kohti ensi viikkoa ja silmien aukaisua.

H-pennut viikon ikäisiä

2009-07-14T04:51:00.002+03:00

Hups, kylläpä aika rientää ja nämä pienokaiset tulevat jo viikon ikäiseksi tämän päivän aikana. Elämä pentulaatikossa on mennyt suht tasaisesti, painot nousevat jokaisella omaan tahtiinsa, pikkuinen Kitty sinnittelee mukana, tosin, autamme pikkuneitiä aina, kun se on mahdollista, painoeroa isoon sisaruksiin on jo yli 200g, toivottavasti pikku-Kitty jaksaa taistella siihen saakka, kunnes pentueelle voi antaa oikeasti lisäruokaa. Kitty on jo saanut kermaviiliä, äidinmaidon korviketta ja Nutri+ geeliä, hirvittävä elämänhalu pikkutylleröllä on. Zeldalla on jonkun verran jälkisupistuksia ja maidonnousukipuja, mutta siitä on selvitty pienellä petaamisella ja läähättelyllä. Elämä pentulaatikossa menee siis hyvin. Viikkoiskuvat päivitetty albumiin http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/HPentue?feat=directlink#

Roosa, Lissu ja H-pennut, ja pikkuisen muistakin koirista

2009-07-09T22:01:00.003+03:00

Näin sitten menemme kohti aikaa, kun Lissu ja Roosa lentävät pesästä pois, nämä kasvattisisarukset ovat varsinaisia menijöitä, enkä voi kuin toivottaa erittäin paljon onnea matkaan molemmille tyttösille, ihania tapauksia. Tosin, tytöt ovat niin reippaita, ettei näillä voi mennä kuin hyvin elämässään. Meidän Laralle on tapahtunut joku 'onnettomuus' ja kauniista hymystä puuttuu nyt yksi välihammas ylhäältä, pienen pieni valkoinen ikenessä näkyy, joten sen kanssa nyt seuraillaan, tuleeko siihen tulehdus ja joudutaanko turvautumaan hammaskirurgiin, kurjaa, kun russeli kuitenkin tarvitsee vahvat hienot hampaat. H-pentujen syntymän jälkeen meille on perheeseen kehkeytynyt kolme emää, Pimu ja Mimmi ovat molemmat valeraskaina ja valmiita ottamaan katraan hoitaakseen, tosin Zelda on kertonut selkeällä koirankielellä, että hän hoitaa toistaiseksi homman ihan itse. Pennut ovat suhteellisen tyytyväisiä ja painot nousevat jokaisella hyvin, pikkuinen 'Kittykin' on jo tänään saanut puntariin 94g. Itse olen seitsemmännessä taivaassa ja niin onnellinen onnistuneesta pesueesta ja siitä, että Zelda hoiti homman hienosti kotiin ja on voimissaan pitkäköhkön synnytyksen jäljiltä, ainut murhe on nyt siitä, ettei Zeldalle oikein ruoka maistu. Kaiken kaikkiaan aika tavanomaista koiraperheen arkea siis elellään, minä nautin. Olen päättänyt, että tästä pentueesta sijoitan kaksi narttua, puuterin ja nakun, nakun olen jo valinnut mutta puuteritytöistä on vaikeaa tehdä päätöstä, muttei onneksi vielä tarvitsekaan. Tästä on hyvä jatkaa, vielä ensi viikko töitä ja sitten saan nauttia täysin siemauksin viiden viikon ajan koirankasvattajan työstäni! H-pentujen kuvia http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/HPentue?feat=directlink#

Tirlittan H-pentue on syntynyt

2009-07-07T15:29:00.002+03:00

Synnytys käynnistyi eilen illalla ja avautuminen oli suht hidasta, mutta hitaasti hyvä tulee, pentuja syntyi kuusi, yksi naku-uros, kaksi puuterinarttua ja kolme nakunarttua. Emä ja pennut voivat hyvin.

Zeldan röngen

2009-07-03T20:03:00.003+03:00

Kuva kertokoon puolestaan, melkoinen yllätys kuitenkin. Zeldan lähtöpaino oli 3,8 kg tänään puntari kipusi peräti 5,6kg, vatsanympärys on nyt 50 cm.
Nyt vain odotamme loppuhuipennusta ja toivomme, että kaikki kuusi tulevat elävänä ja terveinä ulos.

Pennut kuusi viikkoa ja Zelda 53 vrk

2009-06-28T18:14:00.002+03:00

Huh hellettä, tänään on ollut tosi kuuma. Oltiin pentujen kanssa tunnin verran metsässä, ressukat eivät juurikaan jaksaneet riekkua, vaan varjopaikkaa etsiessä meni aika. Russelien fiksuus näkyi hyvin, ilman mitään oppeja pienet osasivat kaivaa sammaleen ylös ja hakea viilentävää paikkaa, viisaat pienet koiranpennut <3

Zelda taapertaa valtavan vatsansa kanssa, kuumuus ei juurikaan haittaa karvatonta mammaa, vaikkei tuo auringossakaan koko aikaa jaksa makailla. Pentujen liikkeet näkyvät ja tuntuvat erittäin hyvin, nyt on vaihteeksi ruokakin jo kiposta maistunut, vaikkei annoskoot mitään isoja olekaan. Uusia kuvia pennuista tuli napsittua taas.

http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennutUusiKokoonpano?feat=directlink

Niin ja kuva Zeldan masusta

2009-06-25T05:36:00.003+03:00

Kuva otettu kyllä jo toissapäivänä, mutta suuntaa antava se kyllä on :)

Kaapo, Roosa ja ''Lissu'' sekä Zelda

2009-06-24T21:17:00.005+03:00

Russelipoika sai oman nimen, Kaapo, joten Tirlittan kennelin ensimmäiset russeli kasvatit ovat nyt sitten kutsumanimiltään Roosa ja Kaapo, hienot nimet kauniille koirille. Puuteritylleröä kutsumme vielä Lissuksi, kunnes löydämme hänelle perheen, joka antaa sitten oman nimen kaunokaiselle, joka on kehittynyt valtavasti tässä vajaan viikon aikana, sitä se terrierin maito teettää. Painoa on tullut hyvin lisää ja muutenkin neiti on reipastunut ja istunut joukkoon kuin alkuperäinen sisko. Zeldan masu on kasvanut jo 46,5 senttiin ja pentujen liikkeet on jo tuntenut joitakin päiviä, joka päivä paremmin ja paremmin, pian tuokin pentue jo syntyy. Ihanat ilmat ovat hellineet koko suomea ja meidän koiranpennut sekä aikuiset ovat saaneet nauttia siitä täysin rinnoin.

Jade kävi tervehtimässä pentuja

2009-06-21T19:46:00.002+03:00

Jade kävi tänään helpottamassa omaa oloaan ja imettämässä pennut. Taas kerran tuli todettua tuo koirien suvaitsevaisuus, pieni harjakoiratyttönen mahtui nisille aivan samoin, kun omatkin lapsoset, Jade pentua hieman nuuskaisi ja sitten tarjosi maitobaarin käyttöön. Pikkuinen harjakoira imi, kuin ei aiemmin olisi koskaan saanut ruokaa, masu oli pömpöllään ja ilme autuaallinen. Roosa ja Pirate oli riemuissaan äidin visiitistä, vierailun jälkeen pennut menivät masut pullollaan nukkumaan ja unta riittikin sitten useiden tuntien ajan :)

Pennut saapuivat meille ja Zeldan tiineys 44 vrk

2009-06-20T10:47:00.009+03:00

Näin se aika joutuu ja pennut tulivat jo viiden viikon vanhoiksi, se tarkoitti sitä, että vieroitus tapahtui ja pennut tulivat kasvamaan tänne meidän kotiimme. Kasvattajana minulle tarjoitui loistava tilanne, sain omien russeleideni seuraksi kasvamaan vajaan viikon vanhemman harjakoirapennunkin, puuterihuiskuinen narttupentu, joka muuten etsii sijoituskotia :) Pennun sukutaulua voit katsoa tästä http://www.chinesecrested.no/pedigree.php?mother=54925&father=76490 tässä on hieno tilaisuus katsoa omia rotujaan samassa kehitysvaiheessa, ei tarvitse etsiä muistiinpanoja. Yhdistäminen ja vieroittaminen on sujunut erittäin hyvin ja pikkuista Pirateakin on tänään tulossa perhe katsomaan, joten sen osalta kaikki on mallillaan. Heili on ottanut pentujen ykkösleikittäjän aseman yhdessä Laran kanssa, joka hiukan harvemmin käy pentujen luona. Pentujen uudesta kokoonpanosta kuvia voit katsella täältä http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennutUusiKokoonpano?feat=directlink
Zeldalle maistuu ruoka edelleen vähän satunnaisesti ja vatsa kasvaa valtavaa vauhtia, vatsanympärys oli tänään mitattuna 44cm. Tänään käytin Zelda rouvan suihkussa ja tein pikatrimmin ja ajelin korvista karvat alas, kun tuntuu, että nämä minun harjakoiradaamini mieluusti tiineys- ja imetysaikana roikuttavat korviaan, olkoon siis karvattomat.
Ulkoilu ja leikkiminen vielä sujuvat hyvin ja ovat mieluisia tekemisiä, tosin tuntuu, että unikin maistuu Zeldalle todella hyvin, sängylle daami ei suostu enää itse hyppäämään, sängyn eteen tuodaan daamia varten rahi :)
Ja vaikka kuulostaa oudolle, olen saanut jo pentujen liikkeet tuntumaan käteeni parin päivän ajan, tätä ei ole tapahtunut aiemmin näin ajoissa, Zeldan tiineydessä on kaikki merkit olleet viikon etuaikaisia, katsotaan, miten loppuhuipentuman kanssa käy.

G-pennut ulkona ja Zelda

2009-06-13T16:30:00.000+03:00

Roosa ja Pirate pääsivät tänään ensimmäisen kerran ulkoilemaan, molemmat suhtautuivat russelimaisen reippaasti uuteen kokemukseen. Ulkoilu ei kestänyt kauan, koska pennuthan ovat vasta neljän viikon ikäisiä, mutta tästä eteenpäin ulkoilua on ilmasta riippuen ohjelmassa jokainen päivä. Molemmat pennut ovat edelleen kasvaneet loistavasti ja hätyyttelevät jo puolentoista kilon painoa, katsotaan, tasottuuko painonnousu, kun siirtyvät pois maitobaarilta ensi viikon lopulla. Pentujen rekisterikirjat on jo saapuneet ja Jaden omistajuus siirretty sijoitusperheelle. Kiitos Kim ja Jonna <3
Kuvia ulkoilusta http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennut?feat=directlink#

Zeldan tiineys etenee oppikirjamisesti, vatsanympärys oli toissapäivänä 41cm, ruoka ei maistu edelleenkään toivotulla tavalla ja tuleva mamma saakin jo lisävitamiinia tuubista, muuten vointi ainakin silmämääräisesti näyttää hyvälle. Luonnepuolen muutoksia on nyt havaittavissa ulkoillessa, aiemmin Zelda haukkui kaikki vastaantulevat koirat, nyt jo pyörätkin vaikuttavat epäilyttäviltä, joten nekin on komennettava ruotuun.

Pennut kolmen viikon ja Zelda

2009-06-07T14:23:00.000+03:00

Pennut ovat ylittäneet nyt kilon painon ja tassut vievät päivä päivältä pidemmälle. Kuluvan viikon aikana on sisarukset päässeet maistelemaan jo muutakin ruokaa, kun äidin maitoa, ei siksi, ettei paino nousisi, vaan ihan oppimisen kannalta ja tulevaisuutta silmällä pitäen. Ensimmäinen madotus meni ilman mahanpuruja. Pennuista näkee jo hiukan luonteenpiirteitä ja selkeästi pikkuveli on vilkkaampi, mutta helliä nämä sisarukset ovat toisiaan kohtaan ja pusuja satelee sekä siskon, että veljen suunpieliin ja katsojillekin niitä jo riittää. Hampaat ovat jo ihan ikenessä, joten ensiviikon aikana taitaa ensimmäiset naskalit ikenen puhkaista.

Zeldan tiineys etenee ja eilen neiti suostui puolentoista viikon paston jälkeen oman ruokakuppinsa äärelle napsimaan makupaloja, vielä ruoka ei juurikaan maistu, mutta syömistä kohti edetään. Zeldalla täyttyi neljä viikkoa ensimmäisestä astumisesta torstaina, joten viides tiineys viikko on nyt menollaan.

Uusia kuvia pennuista voit katsoa oheisen linkin kautta http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennut?feat=directlink

Piratenkin silmät aukesivat ja Zelda ultrassa

2009-06-03T06:04:00.000+03:00

Nyt on sitten Piratekin alkanut uuden aistin avulla katsomaan maailmaa. Pennut kasvavat erittäin hyvin ja jalkojen kantavuuttakin on jo testattu. Pennut saivat sirut niskaan viime sunnuntaina ja rekisteröinti onnistui erittäin hyvin Kennelliiton uuden palvelun kautta, kyllä se on helppoa, kun se tehdään helpoksi.

Zelda kävi eilen ultrassa ja pentu-uutisia sieltä saatiin, tosin, ei nyt ihan yllätyksenä kuitenkaan, kyllä nuo tiineyden merkit on Zeldasta ollut luettavissa jo jonkun aikaa. Vatsanympärys oli Zelda neidillä eilen jo 38cm ja lääkärin puntari nousi peräti 4,5 kg, neidin normaalipaino on noin 3,8 kiloa :) Neljä pikkuista harjakoiran alkua ultraäänilaitteen ruudulta pystyttiin pongaamaan.

Gipsyllä silmät auki ja Zeldan kuulumisia

2009-05-29T16:31:00.000+03:00

Pikkuinen Gipsy-tyttönen avasi silmänsä eilen, pikkuveli Pirate pitää silmänsä vielä kiinni. Russelisisarukset kasvavat loistavasti ja kehitys on iän mukaista. Pikkuneiti tulee saamaan kutsumanimekseen Roosa, joksi sitä tästä eteenpäin tulen kutsumaan. Zeldan tiineyden merkkejä ei enää tarvitse miettiä, kolmena aamuna on ruoka jäänyt kippoon, tänään ei enää kiinnostanut edes keittiöön asti tulla katsomaan, mitä kipossa oli. Melkein uskallan sanoa, että Zelda on tiineenä, mutta asian saan varmistettua ensi viikon lopulla, kun tilaan ultraäänitutkimuksen.

Jaden pennut yhden viikon ikäisiä ja Zelda

2009-05-24T08:00:00.000+03:00

Jaden pennut ovat saavuttaneet jo yhden viikon iän. Pennut ovat tosi terhakoita ja ovat saaneet painoa loistavasti, urospennun paino oli eilen 457g ja nartulla puntari kipusi 460g, ensi viikon aikana lienee pentujen silmät jo avautuvat. Jade voi hyvin ja tuottaa pennuilleen riittävästi maitoa. Jaden narttupennulle on löytynyt sijoituskoti Helsingistä, urospentu on vailla kotia (kuvassa). Tein G-pennuille kotisivuille jo oman sivun. Zeldan vatsanympärys on kasvanut 33 cm peräti 35,5 cm, saa nähdä, mitä nämä aikaiset tiineyden merkit sitten pitävät sisällään.
Pentujen kuvia päivittelen Picasaan http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennut?feat=directlink#

Hyvinkäällä uimassa

2009-05-23T06:19:00.000+03:00

Hyvänen aika, kun oli mukavaa käydä koirien kanssa uimassa, tai siis, koirathan siellä ui opettajan kanssa, mutta mukavaa se oli. Meiltä mukana oli Mimmi ja Heili. Molemmat tytöt uivat mielellään ja silminnähden nauttivat hommasta, mukana oli kahdeksan muutakin harjakoiraa, joista jokainen altaaseen meni ja homman tajusi. Kyllä harjakoira on niin monipuolinen, pienestä tärisevästä palelijasta tuli vesipeto yksi toisensa jälkeen. Meinaan ottaa tuon uusiksi ja viedä tätä omaa laumaa enemmässäkin määrin uimaan. Uimaopettaja oli ammattitaitoinen ja rauhallinen, paikka oli siisti ja sieltä löytyi kaikki tarvittava, pyyhkeet, shamppoot ja föönit, mukaan pakkasin vain hoitoainetta puuterin turkille ja harjan. Lisää kuvia reissusta löytyy täältä http://picasaweb.google.fi/kenneltirlittan/2252009?feat=directlink

Jaden pennut ja Zeldan vointi

2009-05-19T07:21:00.000+03:00

Jade synnytti ihan ajallaan, 16.5.2009, kaksi suloista pentua, ruskea voittoinen trikki uros ja musta voittoinen trikki narttu. Synnytys ei ollut helppo, se pitkittyi ja kolmannen pennun istukka pääsi irtoamaan omia aikojaan ja pentu menehtyi, kolmas pentu oli tummamaskinen uros, jolla ei ollut merkkejä kropassaan. Pennut painoivat syntyessään 218g ja 219g, joten hyvän kokoinen kaksikko tämä oli ja on, eilen pennut painoivat jo riski 250g. Narttupennun tulen todennäköisesti sijoittamaan. Urospennulle toivon löytäväni kodin, jossa tämä herra pääsee harrastamaan ja mahdollisesti pyörähtämään muutaman kerran näyttelykehässäkin. Natiaiset ovat Tirlittankennelin G-pentue ja viralliseksi nimeksi olen päättänyt narttupennulle antaa T. Golden Gipsy ja urospennulle T. Golden Pirate. Luonne-eron voi pienistä jo nyt nähdä, tyttönen on kovin vilkkaan oloinen ja äänekäs, kotijoukot kutsuvat neitiä Kiukuksi ja poikanen on tyytyväisen oloinen nukkuja.

Zeldan astutuksesta on vielä niin vähän aikaa, että tiineyden etenemisestä ei voi vielä puhua, silti tänä aamuna oli ensimmäisen kerran selkeästi paha olo ja aamupala tuli kertaalleen ylös.

Röntgenissä on nyt Jaden kanssa käyty

2009-05-14T05:22:00.000+03:00

Ja kolme tasaisen kokoista rankaa kalloineen siellä pötkötti. Kolmea lähdemme sitten ensi viikon aikana synnyttämään, kun sen hetki on.

Zelda <3 Rocky

2009-05-07T15:37:00.000+03:00

Tänään pariskunta on onnistunut astumisessaan, kyllä oli epätoivo iskeä kasvattajaan tässä tapauksessa, kun neiti Zelda tarjosi itseään jo sunnuntaista alkaen. Yhdeksän viikon jännitys edessä, onneksi Jaden pennut tulevat tähän ensin, ettei ole odottavan aika niin pitkä.

53. tiineysvuorokausi Jadella

2009-05-06T21:11:00.000+03:00

Jaden tiineys etenee hyvin vatsan ympärys oli tänään mitattuna 51cm, ruoka maistuu ja lenkillekin on vielä mukavaa lähteä. Päivä kerrallaan kohti loppua kuitenkin edetään, pentujen liikkeet ei vielä hyvin tunnu, joten tiineysvuorokausia voi olla vähemmän, kun alunperin uskottiin, jotain tuo yllätysmasu pitää sisällään, se milloin tuo tyhjenee, on vielä salaisuus :)

Toukokuisia uutisia

2009-05-03T18:19:00.000+03:00

Jaden tiineys etenee pikkuhiljaa kohti loppuaan, masu ei ole kauheasti kasvanut, kasvanut nyt kuitenkin, kenties, siellä se neljä pientä russelinalkua sittenkin vain on, tosin, sen kokoinen pentue on kiva hoitaa.

Heili on piipahtanut muutamissa mätsäreissä ollen molemmilla kerroilla pienten sinisten pentujen kolmonen, tänään pikkupentuja oli peräti 41 kisaamassa. Kia on kokeillut taitojaan Juniorhandlerissa, Koiranpäivässä 2009 sijoittuen ensimmäiseksi ja tänään Tuomarinkartanossa viidenneksi, kisaajia paikalla oli 16. Ihan mukava kevään alku näin kisamielessä :)

Zelda aloitti juoksut viikko sitten ja nyt meillä on lemmenlomailemassa Rocky, jonka käytös jaksaa ihmetyttää minua ihan joka hetki, meidän viisi narttuamme äksyili ja kiroili uudelle tulokkaalle, silti kertaakaan ei ole suunpieli noussut tyttöjä vastaan, noussut ei ole myöskään takajalka sohvankulmaan, tuo uros on yhdellä sanalla sanottuna ihana.

Tänään on Zeldalla syttynyt silmäkulmaan kimallus ja sydämenkuvat lentelevät kohti Rockyä, mutta herran nenä taitaa sanoa, ettei vielä ole kuitenkaan oikea aika äkäpussia lopullisesti kesyttää :)

Jaden tiineysvuorokausia on nyt 42

2009-04-25T21:22:00.000+03:00

masu kasvaa ja Jade voi erittäin hyvin, reilu viikon päästä käydään varmaan vielä kurkkaamassa sisällön oikea määrä röntgenillä.

Koiranpäivä 2009

2009-04-25T06:31:00.001+03:00

Lähdettiin Tuomarinkartanoon rotukavalkaadiin koko revohkan kanssa, muutama muukin nakukekkuli tuli kehää mukaan kiertämään, saatiin taas näyttää 'suurelle' yleisölle, miten ihastuttavasta rodusta on kysymys. Olisin kaivannut mukaan kyllä aikuista puuterihuiskua, mutta nyt sai keskenkasvuinen Heili esiintyä ainoana karvattoman koiran karvaisena versiona. Rotukavalkaadin jälkeen lainasi muutama pikkutyttö Heiliä ja Zeldaa juniorhandler harjoituksiin, harjoitusten edetessä, halusi jo Kiakin mennä mukaan, kisahenkinen tyttö sai tietää, että kilpailu on tulossa seuraavaksi. Juniorhandler kilpailuun osallistui sitten Kia ja Heili sekä pikkutyttö ja Zelda. Ensin Kia voitti nuoremmat esittäjät ja lopuksi koko kilpailun, Heili jaksoi tuon puolitoistatuntisen loistavasti ja ihan loppuun asti esittäen ja äiti oli ylpeä tyttäristään :) Linkin kautta muutama kuva hauskasta päivästä.
http://picasaweb.google.fi/kenneltirlittan/Koiranpaiva09?feat=directlink

Jaden ultratutkimus

2009-04-18T22:00:00.000+03:00

Käväisimme Tassun eläinlääkäriasemalla Hakunilassa eilen ja mukavia uutisiahan siellä ruudulla näkyi, yhdellä vilkaisulla löytyi neljä pientä russelin alkua ja koko mahaa ei edes kuvattu. Jade itse on hyvin tiine, tyyni ja rauhallinen. Rouva raskas on viikonloppuhoidossa meillä ja entisestä vauhtimimmistä ei ole tietoakaan, neiti nukkuu lelukopassa eikä siedä hiiviö-Heilin olemusta vaikka olen yrittänyt kertoa, että pian Jaden omat penturiiviöt ovat kaksin verroin 'kamalampia', kuin viisikuinen Heili. Heilille olen kertonut, että Jaden kanssa tulee taatusti hopeaa, mutta kai meidän pitää joku yhteenotto sallia, että tytöt pärjäisivät jatkossa keskenään, kun väkisinkin joudumme yhteiseloa jatkamaan sijoituksen jälkeenkin. Eläinlääkäri kehui Jaden maasta taivaaseen, taisi sydän sykkiä terrierille, tosin, niin hän kertoikin meille :)

Aivan ihana tuo koira onkin, tuollainen suloinen pikku-mamma, masun ympärys oli 47 cm <3

Jaden tiineys etenee

2009-04-12T12:55:00.000+03:00

Uskallan sanoa, että pikkuiset russelit masussa kasvaa, vaikkei vielä ultravahvistusta asiaan olekaan. Neiti tai siis rouva Jade on muuttunut käytökseltään arvokkaamaksi, rauhallisemmaksi ja tyynemmäksi, ruoka ei ole maisunut viikkoon. Ensi perjantaina ultra vahvistakoon tämän kasvattajan uskoa. Tänään kävimme russelilenkillä, joka meidän laumassa tarkoittaa sitä, että harjakoirat jäi metsälenkiltä pois, Lara ja Jade pääsivät keskenään lenkkeilemään lähimetsään, tosin, leikin poikanen russeliriehumisen merkeissä kyllä pongattiin, muuten koirat vain nuuskivat ja lähettivät sähköposteja muille koirille kilpaa. Ihanaa odottaa, että pennun tuoskuinen kevät koittaa. Ohessa kuvia tämän päiväiseltä lenkiltä;
http://picasaweb.google.fi/kenneltirlittan/LaraJaJade1242009?feat=directlink

Kohta siirrytään jo huhtikuulle

2009-03-29T08:55:00.000+03:00

Vaikkei sitä ilmoista heti uskoisikaan, viime viikko oli kylmää tai vielä kylmempää, nenä punaisena ja sormet jäässä sai lenkeillä taapertaa ja nyt kuluva viikonloppu on ollut sitten lumisateista ja märkää, mutta jo on plussan puolelle mittarissa päästy. Heili ja Lara ovat onnellisia puhtaasta lumesta, lenkillä neidit kyntävät nenällään pitkin lumihankea ja pelkästään elämänilosta ravaavat syvässä hangessa, neiti-nakut eivät ole ihan yhtä innoissaan uuden lumen tulosta. Jade on nyt astutettu ja toinen viikko ensimmäisestä onnistuneesta astutuksesta tuli tänään täyteen, ensi viikon lopulla voisi jo ensimmäisiä merkkejä nähdä, onko astuminen onnistunut, jännittää. Nyt sitten olen päättänyt myös Zeldan astuttaa seuraavaan juoksuun, kun näyttää siltä, että kierto on neiti-Zlla lähes vuosi. Nyt sitten toivon kädet ristissä molempiin pentueisiin tyttösiä ja jos niitä syntyy, etsin sekä russeli- että harjakoiratyllerölle yhteistyökelpoisia sijoituskoteja. Mutta en mene vielä asioiden edelle :) Kuvassa Jaden rakastettu, Bond, hurmaava käytöksinen herrasmies.

-Zeldan juoksuja odotellen-

Silmätarkastuksessakin kävin Pimun, Mimmin ja Zeldan kanssa, samassa tarkastuksessa kävi myös Pimun poika Rolle, kaikilla oli odotetut tulokset, jotka saivat minut niin onnelliseksi. Ihan samoin ei käynyt Heilin äidin tarkastuksen kanssa, ikävänä uutisena Hillan silmistä löytyi sekä kaihimuutoksia että lasiaisvuotoa, onneksi Hillalla ei ole mitään oireita linssiluksaatiosta ja kaihikin oli pieninä pisteinä, joka ei ole ihan tyypillinen löydös, joten nyt Hilla on tarkemmassa syynissä, toivottavasti ''taudit'' eivät etene. Heililtä napsaistiin poskinäyte Optigenille, sitä tulosta odotellen menee sitten joutuisasti pari viikkoa. Pimu, Mimmi ja Zelda pääsivät puntarille tarkin yhteydessä ja ihan kivat talvipainothan sieltä löytyi, Pimu löi pohjat eikä Zelda nyt ihan kauheasti siitä jäänyt, Pimu 3,8 kg, Mimmi 3,3 kg ja Zelda 4,2kg. Heilin sain mitattua säkämitalla näyttelytreeneissä ja epävirallisen virallinen tulos näytti 27 cm säkäkorkeudeksi, Heili ei ole känyt puntarilla, mutta käsikopelolta sanoisin, että 3-3,5 kg elopainoa löytyy. Sirutuksia olen saanut maaliskuun aikana peräti 24, pari pentuetta ja sitten yksittäisiä koiria. Tästä on hyvä edetä kohti kevättä, toivottavasti alkukesä aina heinäkuun loppuun saakka menee pennun tuoksuisssa.

Kevättä kohti mennään

2009-03-05T19:55:00.000+02:00

Tuntuu niin hyvälle, tänään paistoi pitkästä aikaa kaunis kirkas aurinko ja taivaan sini pääsi oikeuksiinsa, auringon säteet tuntuivat poskilla vaikka vielä talvinen kylmähkö viima tuntuikin ja muistutti, että talvikuukautta vielä elellään. Koirat temmelsivät takapihalla, varsinkin nuo kaksi nuorinta, Zelda haukkuen elämän iloa ja ohikulkevia ihmisiä koirineen ja Hiivi-Heili ihan vain pentumaisen innokkaasti lumihangessa pomppien. Alkuvuosi on mennyt joutuin ja Heilikin tavoitti tänään neljän kuukauden iän, kohta minulla ei ole enää pentua. Heilin kanssa on harjoiteltu enemmän ja vähemmän tulevia näyttelyitä varten, mutta oppiminen menee sähellykseen ja touhottamiseen, tuo pentu on kertakaikkiaan ihastuttava sydämenvaltaaja. Minä sain tunnistusmerkitsijä oikeudet ja muutaman asiakkaankin olen jo saanut hankittua. Jaden juoksuja odotellaan, josko meille tulisi ensimmäinen oma russelipentue ja muutenkin ihana kevätpentue. On mukavaa päästä tekemään töitä pentujen kanssa, niin siruttaessa kuin omia kasvatteja hoitaen, josko se pitäisi oman pentukuumeen loitolla. On helppoa hymyillä ja tuntea itsensä onnelliseksi, kun kevät tekee tuloaan kovaa vauhtia, koirat ovat kunnossa ja elämäniloisia.