Parempia ilmoja odotellessa..

Apuva, miten nopeasti aika kuluu, Tirlittan K:oot saavuttavat pian viiden viikon iän ja siirtyvät tänne meille jatkamaan kasvamistaan. Pian näidenkin naperoiden on aika tutustua vähän ulkoilmaan, autoiluun, kaulapantaan, hihnaan ja vaikka mihin, mitä pienet koiranpennut nyt sitten tarvitsevatkin, että niistä kasvaa yhteiskunta kelpoisia koiria. Sirutkin sujahtavat niskaan ensi viikolla, että voin suorittaa rekisteröinnin loppuun. Ruokakin jo maistuu kupista ja mamma käy enää muutaman kerran päivässä naperoitaan imettelemässä, joten vieroituksen aika on jo käsillä. Tuskin maltan odottaa, että saan pikkuiset tänne luokseni kasvamaan ja voin nauttia pennuista täysin siemauksin kotonaolo ajan, tosin, olen ottanut hiukan lomaakin, että saan pentuenergiaa, joka on parasta stressin poistajaa :) 

...ja se veli Korianteri

Isosisko Kardemumma

Pikkuinen Kamomilla

Joulutouhua pentukopassa

Pennelit tulevat tänään neljän viikon ikään, touhuaminen lisääntyy ja pennut näyttävät jo ihan koirilta. Syöminen maistuu jo kupista ja vettäkin on maisteltu. Ensi viikolla on sitten hetki, kun pentue tulee tänne meille kasvamaan ja vieroitetaan emästään, kuitenkin pentujen ja Roosan tahtiin. Tässä pieni videoklipsi pentulaatikosta. http://www.youtube.com/watch?v=Dwjo6fQtSkI&feature=share

Pieni katsaus pentulaatikon arkeen..

http://www.youtube.com/watch?v=f5ozXNY9T9E&feature=share

Pennut kasvavat ja kehittyvät ikänsä mukaisesti, nyt on nähtävissä jo enemmänkin leikin alkua, kiinteän ruoan maistelua, tassujen tepastelua ja suloisia pulleita masuja :)

russelilapset silmät auki ja korviakin jo heilutellaan

Roosan tyttäret ja poika alkavat jo aistimaan ympäristöään silmin ja pikkuhiljaa myös korvin, pienen pientä leikin alkua on jo nähtävissä, myös murahduksia sekä haukahduksia harjoitellaan. Jalat kantavat, niin kuin kaksi ja puoliviikkoisella nyt vaan voi, niille jo noustaan, mutta ei vielä juosta. Ensi viikolla onkin sitten jo ensimmäinen madotus sekä kiinteän ruoan maistatus edessä. Aika joutuu niin nopeasti.

Kardemumma ja Kamomilla 14.12.2011

Pkku-K:oot kasvavat kohisten

Pienet russeli Tirlittanit kehittyvät ja kasvavat huimaa vauhtia, velikulta Korianteri tapailee jo tassuilleen ja silmätkin raottavat, ihan pikkuisen, kuitenkin jo silmin havaittavasti. Isosisko ja -veli ovat reilusti yli puolenkilon painoisia ja pikku-sinttikin jo 400 gramman huitteissa. Tänään leikkasin pikkuisten kynnet ensimmäisen kerran, pienet ottivat hoitotoimenpiteen lungisti nukkuen. Roosa jo viettää aikaa muuallakin, kuin vain pentulaatikossa kuitenkin lapsosiaan upeasti hoitaen. Pentuset ovat niin suloisia ja ihania pulleine massuineen ja tuoksuvat kerta kaikkiaan ihanille. Upea sijoitusperheeni on tehyt niin hyvää työtä, en voi kuin olla onnellinen, että minulla on niin ihania kasvatinomistajia <3

Ylhäällä Kamomilla, vasemmalla Kardemumma ja oikealla Korianteri

Kardemumma ja Korianteri

Pikkuinen Kamomilla

Roosan pikkuiset kasvavat

Aika menee taas nopeasti, Roosan pennut kasvavat ja Roosa itse voi hyvin. Muutaman päivän ajan Roosalla oli vähän vatsavaivoja ja pienimmäisen kasvun alkuun saattaminen työllisti, mutta nyt on taas pentukopassa kaikki hyvin. Tässä pieni videoklipsi pentusten syömishetkestä, http://www.youtube.com/watch?v=UQ_PhGsZ-Eg&feature=share

Muutama kuva uusista pikkuisista

Roosa ja pikkuiset

Kuvassa tytöt reunoilla ja veli keskellä <3

Russelipullat syntyivät

Uusia russelilapsia syntyi neljä, kolme tyttöä ja yksi poika, valitettavasti yksi tytöistä kuoli synnytykseen, kun yritti pieni tulla ulos yhdessä istukan kanssa ja jäi jumiin synnytyskanavaan, huomenna kuvia, nyt lähtee väsynyt onnellinen ja hiukan haikea kasvattaja unilleen.

Roosan röntgen uutisia

Eilen piipahdettiin Viikissä kurkkaamassa Rosamiitin masun sisältöä ja neljä russelipalleroa masu-uunista löytyi. Nyt keskitytään pikkuhiljaa synnytykseen, jonka aika on ensi viikolla. Rosamiitti voi erinomaisesti masunsa kanssa.

Ensimmäinen kuva pennuista 22.11.2011

Roosa kävi esittelemässä masuaan

Nyt on vuorokausia 45 ja masu alkaa somasti pyöristymään, rouvalla itsellään on kova ruokahalu ja rauhallinen, tiineä olemus.

Roosan masu kasvaa

Tänään lähtee Roosalla seitsemäs tiineysviikko etenemään ja masu kasvaa. Mamma voi hyvin.

Roosa 35 vuorokautta tiineenä

Roosan masu 41 vuorokauden kohdalla

Vaikea päätös

Viime viikolla luovutin ja päästin rakkaan Laran pois peloistaan, arkielämä rakkaimman russelini kanssa oli suunnattoman haastellista, kun kaikki normaalit elämän äänet pelottivat Laraa. Onnellinen Lara oli minun kanssani, agilitykentällä ja nukkuessaan lämpimän peiton alla, muuten Laran elämä oli täynnä pelkoja ääniä kohtaan, aivastus sai rakkaimpani suunniltaan pelosta. Tein päätöksen Laran eutanasiasta, kun Laran elämään ei enää onnen ja ilon hetkiä mahtunut, kuin muutama vuorokauteen, muun ajan Lara vietti yksin yläkerrassa, poissa laumasta. Laralle ei kuitenkaan tullut pelkoagressiviista käytöstä, josta olen onnellinen. Laran aisteista kuulo oli pettänyt jo syntymässä toisen korvan osalta, iriitin yhteydessä todettiin näkökenttää häiritsevä kaihi, joten pelot saattoivat johtua aistien pettämisestä. Lara on muistoissani aina, rakas, kaunis, mustasilmäinen ahne blondini, Lara antoi niin paljon onnea ja iloa, muistot elävät ikuisesti. Rakastan sinua oma kultani, lepää rauhassa, nyt sinua ei enää koskaan pelota ja saat olla kanssani 24/7.

Russelipullat kohoaa

Roosan ultrassa oli heti nähtävissä, että pentuja on tulossa, neljä ainakin näkyi ultraruudulla, joten sitä odotellaan, ennen kuin röntgen kertoo, mikä on totuus :) Roosa voi hyvin ja pienen pieni vatsakumpare pömpöttää somien vaaleanpunaisten nisien keskeltä, ihana tiineysaika edessä, tänään siis vuorokausia 28, joten viides tiineysviikko on alkamassa.

Roosan masu yläkuvassa 23 ja alakuvassa 30 vuorokautta

Lulun ultrauutiset

Lulu ei ultran mukaan ollut tiineenä, joten uusi yritys kevään juoksuista on edessä. Roosan ultra-aika on varattu 27. päivä, sitä odotellessa, nautitaan syksystä.

Ei vielä uutisia ja kuitenkin jotain..

Lulu piipahti ultrattavana maanantaina, lääkäri siellä oli vähän joitain näkevinään, mutta minun silmäni eivät mitään nähneet, joten ultraan mennään uudestaan ensi maanantaina. Roosan asutettulut sujuivat erinomaisesti, mutta uutisia saa odotella vielä, ensimmäisestä astutuksesta on tänään vasta kaksi viikkoa. Eilen oli hiukan jännä päivä, Showhau -ohjelman kuvaukset, Tirlittan kotiporukka ja Mooncrest pennut esiintyvät ohjelmassa noin kuukauden sisään :) Toivottavasti suusta ei tullut paljon sammakoita, no, kuvattu on ja sanottukin, joten niiden kanssa on elettävä!
Palaan bloggailemaan, kun Lulun ultra numero kaksi on tehty!

Syksy etenee kiivasta tahtia

Nyt on jo siirrytty kalenterinkin mukaan syksyyn, puut muuttavat väriään ja säät ovat olleet tosi märkiä, sateisia, odottelen kuulaita, ihania syksysäitä :) Koirarintaman uutisina voisin kertoa, että Tirlittan kasvatit, Roosa ja Kaapo, russelilapset, käväisivät silmä- ja polvitarkastuksessa hyvin tuloksin, kummallakaan ei ollut mainintoja, Roosa piipahti myös näyttelyssä Porvoossa, saaden hienosti tuloksen EH, erittäin hyvä. H-pennuista samaan aikaan tarkastettiin Lulu ja Hemuli, molemmilla todettiin muutaman ripsen kasvavan väärään suuntaan, Tricshiasis, ja Lululla polvet 1/1, muutoin sisarukset olivat terveitä, onneksi myös Tricshiasis oli todella lievä, eikä este jalostukseen käytölle. Hemuli piipahti myös näyttelyssään Helsingin ryhmässä syyskuussa ja sieltä tuomari antoi herralle EH, eli erittäin hyvän.

Lulu on astutettu onnistuneesti 11.9.2011 upean ruotsalaisuroksen, Pandan kanssa (http://www.chinesecrested.no/no/registry/82145/V.r.sen+Keep+An+Eye+On+Me.html), joka on silmiltään tutkittu täysin terveeksi ja on PLL-terve, odotan neljättä Tirlittan sukupolvea innokkaana. Roosa tullaan astuttamaan nyt 29.9.2011, joten toiveissa on penturikas talven alku.

Heili aloitteli näyttelykauttaan pari viikkoa sitten, ollen Helsingin ryhmänäyttelyssä PN2 (paras narttu 2.) varasertin kanssa ja Porvoossa tuloksella ERI+SA (erinomainen+sertin arvoinen) ilman sijoitusta. Jyväskyläänkin on Heili sekä Zelda ilmoitettu, mikäli pentusuunnittelmat onnistuvat, jää Jyväskylän näyttelyt välistä.

Heilin lapset ovat saavuttamassa viiden kuukauden iän, joten baby-luokan pentunäyttelyt ovat pian mahdollisia, todennäköisesti ainakin jokunen J-lapsista esiintyy ensikehässään 26.10.2011 Lohjalla, saattaapa olla, että ensimmäinen Tirlittan kasvattajaryhmäkin on silloin mahdollinen. Iloisena uutisena voitaisiin todeta, että Hilla on korjannut alapurentansa, itse en ole sitä todennut, mutta Hillan perheen ilmoitus asiasta on :)

Nyt siirryn odottamaan niitä kuulaita syksyn ilmoja ja pennun tuoksuista alkutalvea, blogi kirjoittelu varmaan lisääntyy ultrauutisten muodossa parin viikon kuluttua.

Normaaliin arkeen on siirrytty

Apua, aika siis ihan oikeasti kuluu nopeasti, tosi nopeasti. Heilin pennut saavuttavat jo 12 viikon iän ja edessä on ensimmäiset rokotukset, Zeldan pojat ovat jo puoli vuotiaita ja hampaat vaihtuvat pikkuhiljaa rautaisiin. Kotikuvioissa Heili jatkaa agilityä ja aloittaa taas näyttelyuransa syyskuussa, mikäli hormoonit eivät turkkia alas tiputa, nyt vielä turkki näyttää hyvälle. Muutaman viikon ajan olen treenauttanut Zeldan esikoispoikaa Hemulia hiukan näyttelyä varten, ettei viimekertainen toistuisi, silloin Hemuli ei suostunut tuomarille näyttämään hampaitaan :) Tänään Dolly tuli hoitoon Tirlittaniin viikon ajaksi ja saan nauttia pentukoiran kanssa elämisestä, ensi viikolla saan viedä pikkuneidin rokotuksillekin. Pentu on ihana, tulimme juuri pentuleikkimästä naapurista, jossa on lähes saman ikäinen  ja hauskasti Lilon näköinen harjakoiran narttu pentu, pennut painivat parin tunnin ajan sydämensä kyllyydestä, kaverukset, joista tulee todennäköisesti kehäkumppaneita sitten aikanaan. Elämä on siis jälleen asettunut normaaliin arkirytmiin, minä nautin koiristani sekä kasvateistani. Surullisiakin uutisia on tämä kesä tuonut tullessaan, Pimun pojat, Tirlittan Columbo Brown 'PomPom' sai kesän aikana selkärankatyrän, joka halvaannutti pojan takapään ja Tirlittan Calimero JR 'Reittu' ,sydän lajentui 'kolmen kananmunan kokoiseksi', veljekset ovat siirtyneet sateenkaarisillan koiralaumaan, lämmin osanotto molempien poikien ihmisille vielä kertaalleen, olette olleet pojille niin hyviä, minä kiitän antamastanne ihanasta ja parhaasta kodista, mitä PomPom ja Reittu teidän luonanne saivat  <3

Kuvia kuluvalta kesältä löytyy täältä https://picasaweb.google.com/kenneltirlittan/Kesa2011Summer2011?feat=directlink#

Mihin ihmeeseen aika katoaa??

Viisikko on jo hajonnut, kolme on lähtenyt omiin koteihinsa, Lilo ja Rosee Espooseen ja Dolly Karjaalle. Pennut todettiin eläinlääkärintarkastuksessa terveiksi, Hillan pienen pientä alapurentaa lukuunottamatta ja PLL-testitulokset sain jo viime viikolla;
Tirlittan Jo-Jo on TERVE, sisarukset Tirlittan Joyspot, T. Jammykiss, T. Jollydolly sekä T. Jellybean ovat KANTAJIA. Viisikko on kehittynyt loistavasti ja jokainen on luonteeltaan erittäin avoin, iloinen, utelias sekä rakastettava, hännät viuhuvat ja pennut puhuvat erinomaisesti koiraa :) Ruoka maistuu hyvin, maitobaari on sulkeutunut, Heili ei enää pientä piraijalaumaa suostunut imettämään, sitävastoin leikittäminen emältä onnistuu loistavasti. Toivotan tälle viisikolle onnea elämään ja Jojolle toivon löytäväni yhtä hyvän kodin, kun muillakin Tirlittan J-lapsella jo on!

Dolly

Hilla

Lilo

Rosee

Jo-Jo

Pennut on viisi viikkoa ja risat päälle

Nyt on pennut saaneet rekisterinumerot, http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=TIRLITTAN&R=288, joten ensi viikolla otatan PLL-testit. Pennut on tosi vilkkaita hännän heiluttajia ja suukkottelijoita, lapset ja kuka vaan kelpaa rapsuttajaksi, erittäin sosiaalinen pentue. Kuvaaminen on suorastaan haasteellista touhua, jossain kuvassa vilahtaa häntä, toisessa näkyy vähän kuonoa, useimmissa näkyy vain selkää ja peppua. Pennut ovatt kovia leikkimään ja kiihtyvät 0-100 hännän heilutuksen voimalla, sammumminenkin tapahtuu ihan yhtä nopeasti ja juuri siihen kohtaan, missä milloinkin ovat. Hätä osuu useimmiten jo paperille, sänky on pysynyt jo tovin kuivana kokonaan. Syöminen onnistuu hyvin kiposta, mutta maitobaarille suunnataan heti, kun Heili-äiti on tarjolla..yleensä silloin, kun pennuille on annettu ruokakuppi :) Pimu vierailee lähes koko ajan pentulassa ja Heili sen hyväksyy, mutta 9-vuotiaalle nämä lapsoset ovat ehkä jo liian vilkkaita ja keskustelu Pimun ja pentusten välillä yleensä päättyy siihen, että mummu murahtaa. Kaiken kaikkiaan tämä on pentue, mistä voi turvallisin mielin pennut aikanaan kotiuttaa, niin reipasta sakkia tuolla pentulassa viipottaa. Jo-Jostakin on jo alustava varaus, joka tuli yllättäin tänään.

Tirlittan JellyBean, Hilla, poseeraa :)

Neljän viikon rajapyykki

Aika se joutuu ja pennut kehittyvät. Nyt on mielestäni se aika, kun kasvattaja saa pentueesta sitä onnen tunnetta, mitä varten tätä hommaa jaksaa vuodesta toiseen harrastaa. Pentukopassa on leikkiä, menoa ja meninkiä, juksuaskelia, pyllähdyksiä, pentusuukkoja, haukahdusta, murinaa, hännän heilutusta..sanalla sanoen, tyytyväisiä, elinvoimaisia koiranpentuja. Ulkoilua on kokeiltu kertaalleen, mutta pakko sanoa, että ihan liian kuumassa, pennut läähättivät, eivätkä ensi kerrasta nauttineet, en sitten ulkoilua pitkittänyt, nämä kun eivät vielä osaa vesikipolle mennä, tosin, ulkoilun jälkeen käytin jokaisen kuonon maistamassa, jonka jälkeen sitten vesikipolle olikin kiva suunnata ja kastella siellä ainakin tassut :) Eilen otin ensimmäisiä seisotuskuviakin pikkuisista, sekin oli hiukan haasteellista, kun pennut eivät olleet nälkäisiä, emä käy niitä mieluusti imettämässä ja ainakin silloin on maitobaari tarjolla, kun tarkoitus olisi pennuille antaa kiinteämpää sapuskaa, no, minkäs teet, pääasia tässä on kuitenkin se, että pennut kasvavat ja kehittyvät, kyllä kuitenkin jokaiselle sitä kiinteämpääkin ruokaa on jo uponnut ja jokunen kuono on käynyt emän kupillakin vai oliko se sittenkin viisikon kuppi, jossa oli emän kuono :D
Tänään on tulossa 'Dollyn' ja 'Beanin' perheet visiitille pentusia katsastamaan, josko sitten saisi näille kaksosillekin jo kutsumanimet, Jo-Josta kehkeytymässä varsinainen hurmuri, jota kutsumme Laku-Pekaksi tai Jopoksi, mutta sopivaa kotia ei vielä ole löytynyt.

JammyKiss aka Rosee

JollyDolly

JellyBean

Jo-Jo aka Jopo eli Laku-Pekka

JoySpot aka Lilo

J-pennut kolmen viikon ikäisiä

Pennut kasvaa ja kehittyy, pienimmäinen on reilu 700grammainen ja isoin on ylittänyt 900 grammaa. Nyt tänään on ollut muutto alakertaan, korkeampien aitojen sisälle, koska matalat laidat ei enää pidätellyt tätä kööriä, ja turvatonta olisi noin pienten taapertaa ilman suoja-aitoja. Ensimmäinen madotus on annettu ja kermaviili-jauhelihaa maisteltu, eli edelleen on kehitys iän mukaista. Leikin alkua ja haukahduksia kuuluu jo pentulasta. Heili edelleen imettää lapsosiaan mielellään ja jonkin verran kuluttaa aikaa pentulassa muutenkin, tavanomaista menoa ja meininkiä.

Silmät auki

No, pitäähän uusi ilme tänne julkaista. Kaikilla pennuilla on silmät auenneet ja sen verran käytin vaa'alla, että pieninkin on jo reippaasti yli 600 grammainen, joten kasvu on silmämääräisestikin hyvä. Pentujen korvissakin alkaa jo olla liikettä, joten pikapuoliin aukeaa kuuloelimetkin.

JammyKiss eli Rosee

JoySpot eli Lilo

JollyDolly ei vielä kutsumanimeä

JellyBean ei vielä kutsumanimeä

Jo-Jo, ei vielä kotia, eikä kutsumanimeä :)

J-pennut kaksi viikkoisia

Aika näiden palleroiden kanssa joutuu, pienet ovat kasvamassa jo isoiksi ja ilmekin on muuttunut eilen avautuneiden silmien ansiosta. Tassujen kantoa kokeillaan ahkerasti, vaikka aika kuluu lähinnä nukkuen ja siinä välillä syöden. Eipä tänäänkään mitään ihmeitä ole kirjoitettavaksi asti, mutta kaksi viikoiskuvat laitan näytille.

JellyBean

Jo-Jo

JammyKiss aka Rosee

JoySpot aka Lilo

JollyDolly

Pentujen syöntihetki eiliseltä

Pennut viikon ikäisiä

Elämä pentulaatikossa sujuu aivan mallikkaasti, pentujen painot nousevat erinomaisesti ja emä voi hyvin sekä syö loistavasti, eipä tällä rintamalla nyt muuta, kun silmien aukeamista odotellen..

Tirlittan JellyBean, 330 grammaa (VARATTU)

Tirlittan Jo-Jo, 430 grammaa (VAPAA)

Tirlittan JammyKiss, 429 grammaa (VARATTU)

Tirlittan JoySpot, 331 grammaa (VARATTU)



Tirlittan JollyDolly, 323 grammaa (VARATTU)

Otapa rohkeasti yhteyttä, jos komea valko-musta puuteripoika kiinnostaa. Etsin Jojolle kotia, joka nauttii koiran turkin hoidosta, eikä haittaisi, vaikka haaveena olisi näyttelytkin, pojasta odotan näyttelytasoista. Ensisijaisesti kuitenkin toivon löytäväni pojalle rakstavan kodin, jossa on pienen koiran mentävä aukko :)

J-pentujen ensimmäiset viisi vuorokautta

Ja'a, mitähän tästä nyt kirjoittaisi..pennut kasvaa hyvin, Heili syö hyvin..ensimmäinen vuorokausi oli aika kaosmainen, Heili kyllä lapsiaan syötti, mutta putsauspuoli ei tuoretta mammaa kiinnostanut ollenkaan, siinä oli loppua huumori kesken ja väsy painoi kasvattajan silmiä. Onneksi kuitenkin Heili löysi sisäisen äitinsä ja alkoi maanantaina lapsiaan nuolemaan ja pitämään puhtaana. Heilillä on ollut melkoisia jälkisupistuksia ja maidonnousu vaivoja, edelleenkin mammakoiruus petailee jonkun verran ja läähättelee, tosin, tuo kielen roikottaminen voi johtua ihan puhtaasti kuumuudestakin. Heili lähtee reippaasti pentukopastaan ulkoilemaan, jopa pyytää ulos ja ulkoilee hetken kauemmin, leikkii ja juoksee, tosin, sisälle palatessa on lasten luokse jo kiire. Pentujen painot on nousseet erinomaisesti, pääsääntöisesti pennut ovat tyytyväisiä tuhisijoita, nakupoika pitää itsestään ääntä, jos joutuu erilleen äidistään ja sisaruksistaan, aika tavanomaista pikkupentu aikaa meillä siis vietetään. Kuvia lisäilen lähes päivittäin Picasaan. Niin, pennut ovat nyt saaneet nimetkin, niitä voi vilkaista harjakoirien norski tietokannasta :) http://www.chinesecrested.no/no/registry/breeders/Finland/Tirlittan.html

Tirlittan Jo-Jo, JoySpot, JellyBean, JammyKiss, JollyDolly

Tirlittan J-pentue on syntynyt

Lauantai iltapäivästä, pitkän avautumisen jälkeen, syntyi Tirlittan J-pentue. Synnytys itsessään oli nopea, parissa tunnissa syntyi kolme kaunista puuteriprinsessaa, yksi naku- ja yksi puuteriprinssi, kaikki pennut olivat syntyessään erittäin elinvoimaisia ja tasaisen kokoisia. Syntymäjärjestys oli seuraava;

Prinsessa ykkönen, 153 grammaa

                                                                                                   

Prinssi ykkönen, 183 grammaa

                                                                                      

Prinsessa kakkonen, 205 grammaa, porukan isoin

Nakuprinssi, 177 grammaa, saa nimekseen Tirlittan Just a Gigolo

                              

Prinsessa kolmonen, 154 grammaa



Sunnuntai sitten Heilin kanssa tutustuttiin pentuihin, Heili oli erittäin väsynyt, mutta ruoka onneksi maistui erinomaisesti ja pentujen imettäminen sujui ja sujuu hyvin. Pentujen putsaamiseen ensikertalainen tarvitsee edelleen hieman opastusta. Pennut ovat kaikki nostaneet painojaan ensimmäisen vuorokauden aikana noin 20 grammaa, joten, pentulaatikossa on asiat hyvin. Runsaista pentukyselyistä huolimatta, vaikuttaa siltä, että ainakin puuteriprinssi on vailla kotia, mutta uskon vilpittömästi, että komealle urokselle löytyy turkinhoidosta ja ehkä näyttelystäkin kiinnostunut koti.

Lisää Kuvia J-pennuista