Kiinanharjakoiran rotumääritelmä vähemmän tosikoille

Yleisvaikutelma : Pieni, mutta pippurinen. Tekee useimmiten niin kuin itse haluaa ja manipuloi omistajansa luulemaan, että se oli juuri sitä mitä siltä pyydettiin alunperinkin.

Ominaispiirteet : Kompakti koko. Kohtuullisen hiljainen, joskin urokset nalkuttavat toisinaan enemmän kuin nartut.
...
Luonne : Omistava, toisinaan mustasukkainen. Murjottaa jos jää huomiotta, mutta parhaimmillaan ihastuttava elämänkumppani.

Pää : Mahtuu koirapuiston portin välistä juuri ja juuri. Muodoltaan hieman suippo, jotta pystyy avaamaan raollaan olevat ovet, myös keittiön alakaapit, mahdollisimman vaivattomasti. Pään yleisvaikutelma on viehättävä, ilme on kotioloissa raukea, mutta ulkona valpas ja valmiina toimintaan. Lyhyt otsa, harja alkaa mieluiten jo otsapenkereestä ja se laskeutuu kauniisti hartioille. Pitkät hiukset ovat kauneimmat, mutta myös punkkarimalliakin on nähty. Muistuttaa kasvoistaan hieman koiran näköistä ihmistä.

Silmät : Räpsyttelee silmäripsiään halutessaan jotain. Osaa teeskennellä kyyneliä jos ei saa tahtoaan läpi.

Korvat : Suuret pystyt korvat joilla kuulee pienimmänkin jääkaapin narahduksen. Puutereilla tavataan myös luppakorvia, jolloin ne tunnistavat jääkaapin oven äänen erityisen kaikuluotaimen avulla, jopa tehokkaammin kuin pystykorvaiset rotutoverinsa.

Purenta : Namipalat menevät helposti, joskus oma kuivamuona tuottaa ongelmia. Koirankeksejä puree merkistä riippuen, mieluiten jos niissä on sisällä jotain.

Kaula : Tarpeeksi pitkä, jotta koira pystyy vaivatta kurkottamaan ruokapöydälle sekä työntämään päänsä mistä tahansa sohvan nurkasta ihmisensä syliin.

Eturaajat : Osaa halata lelujaan ja ihmistään etujaloillaan. Soveltuvat myös ovien avaamiseen, kunhan ovenkahva ei ole liian korkealla.

Runko : Osaa vetää vatsaansa sisään ja näyttää aliravitulta ekstramurkinoiden toivossa ja vaarana onkin jenkkakahvat ja pömppömaha.

Takaraajat : Ponnistaa tasajaloilta ruokapöydälle kunhan pöydän antimet ovat tarpeeksi motivoivat. Kävelee pitkiäkin matkoja kahdella jalalla, mikä saa koiran näyttämään toisinaan kovin ihmismäiseltä. Pystyy hämäämään ihmisimitaatiollaan televisiolupatarkastajaa ja osaa karatepotkuja.

Käpälät : Sirot ja naismaiset. Kynnet kohtuullisen pitkät, minkä väriset tahansa, tosin ranskalainen manikyyri on erityisen suosittu narttujen keskuudessa.

Häntä : Heiluu usein ja sitä voi käyttää pölyhuiskana.

Liikkeet : Tuultakin nopeammin paikalla, jos yrittää syödä salaa. Muutoin kohtuullisen rauhallinen, jotkut luulevat välillä nahkaiseksi sohvatyynyksi.

Karvapeite : Mieluiten keinoturkista, sillä myötätunnosta eläinystäviään kohtaan harjakoira ei mielellään pukeudu minkkiturkkiin, ellei kyseessä ole Dolce&Gabbanan turkisasuste.

Väri : Kutakin koiraa pukevat erilaiset värit ja suositellaankin, että koira viedään värianalyysiin viimeistään sen täyttäessä 2 vuotta.

Koko : Täydellinen halittavaksi ja mahtuu peiton alle mainiosti.

- Rotumääritelmää mukaillen Meira Koponen -

-kuva kopioitu netin syövereistä-

Lääkärikäyntiä ja kotiutumista

Eläinlääkäri totesi pennut terveiksi, joten terveet, vilkkaat pennut on mukavaa luovuttaa omiin koteihinsa kasvamaan. Hampaita on suussa paljon, purennat oikeat ja pallitkin paikoillaan pentueen uroolla. Tänään kotiutuu pikkuinen Spy Klaukkalaan ja Uma Helsinkiin, huomenna lähtee Roope Riihimäelle. Olen jälleen onnellinen kasvatinomistajiini, paljon onnea kaikille perheille uudesta perheenjäsenestä, toivottavasti olette onnellisia pienestä terrieristänne. Rajat ja rakkaus on terripennulle tärkeitä, tämä kannattaa muistaa, kun suloinen pieni, ruskein luottavaisin silmin, kierittää teitä tassunsa ympärille.

Spy, Uma ja Roope, unten mailla niin suloisina <3

Tehotiimin kanssa 'näyttelytreeneissä'

Lähdettiin sitten kolmikon kanssa vähän ajelulle ja sosiaalistumaan harjakoirien näyttelytreeneihin. Kolmikko käyttäytyi, kuten terrierin pitääkin, reippaasti, kirsu kohden uutta, häntä heiluen. Autossahan pennut on jo olleet aiemminkin, eikä siitä ole mitään kirjoitettavaa, pennut on boxissa, 'thäts it'. Harjoiteltiin hieman seisomista, eikä pöytäkään näitä reippaita tyyppejä jännittänyt yhtään, häntä vispasi ja kalkkunaleike maistui. Nyt saan nauttia vielä muutaman päivän russelienergiasta, sitten nämäkin nuppuset siirtyvät omiin kohteihinsa, onnekseni tähän aika lähelle kukin.

Roope

Uma

Spy

Loma on loppu ja tehokolmikko seitsen viikkoinen..

No niin, tehotiimi täyttää seitsemän viikkoa tänään, edessä madotus ja loppuviikosta luovutus omiin koteihin. Sitä ennen on vielä käytävä lääkärintarkastuksessa. Pikkuterrierit on tosi vauhdikkaita, ulkoilu sujuu, vaikka tänä aamuna taisi olla liikaa pakkasta pikkutassuille, -10,3 oli mittarin lukema. Aamupalan naperot vetäisivät massuunsa hiukan ennen viittä, vauvavelli maistuu aamutuimaan hyvin. Tänään on edessä ensimmäinen työpäivän mittainen yksinolon hetki, toivottavasti naperot ottavat siitä kaiken irti..nukkumalla varastoon, että illan jaksavat sitten painaa ja painia. Voi tosin olla, etten malta ihan koko päivää tehdä töitä työpaikalla vaan tulen etätyöskentelemään kotiin, koska siinä voi samalla laittaa silmät selkään ja seurata tehokolmikon touhuja. Tämä pentuaika joutuu niin nopeasti, nyt jo teen hidasta luopumista pikkuisista energian tuojista, on ne vaan niin ihania, reippaita, touhukkaita ja ennen kaikkea tosi fiksuja pentuja, toiset osaa jo pyytää ulos tarpeilleen..

Lomailua pikkuisten kanssa

Pienet terrierit kasvavat ja muuttuvat koko ajan enemmän ja enemmän russeleiksi. Vetoleikit ovat mieleisiä ja elämä hereillä ollessa on 'vauhtia ja vaarallisia tilanteita' -tyyppistä, tosin, unikin tulee nopeasti. Tämä pentue on tarkka, että pissapaperit pysyvät puhtaina ja osaavat jopa pyytää ulos hädilleen, useimmiten kakka tuonne ulos tuleekin, tosin, sieltä sitten nopeasti kipitetään takaisin sisälle, kun pikkutassuja palelee. Lumi elementtinä ei näitä natiaisia pelota, hankeen mennään pomppimaan ja lunta maistellaankin, ulkoiluhetket eivät toki kestä kauaa, taaproilla ei tuota maavaraa ole liian kanssa, joten kylmä ajaa takaisin sisälle leikkimään. Ruokailu sujuu jo erinomaisesti ja neljästi päivässä menee ihan aimo annos, yöpala on usein lähes koskematon, itse katsoisin, että jo tarpeetonkin, pikkuterrierit nukkuvat käsitykseni mukaan ihan koko yön, itse en ainakaan ole herännyt siihen, että pentulaitojen sisällä olisi touhua ja tohinaa yöaikaan.

Roope ei tavoittele pieniä asioita...

Terripennut Tirlittanissa

Taas on aikaa vierähtänyt ja pennutkin ovat jo muuttaneet Tirlittanin pentulaitoihin, Roosa äiti on tosin käynyt lapsiaan syöttelemässä ja leikittämässä lähes joka toinen päivä. Pennuista on tullut erittäin leikkisiä ja neulanteräviä hampaita kokeillaan vähän joka paikkaan. Pennut syö aika hyvällä ruokahalulla ja juomiseksi maistuu vesi, toisinaan vähän piimää ja kermaviiliä. Suurin osa päivästä menee edelleenkin nukkuen, mikä nyt on ihan normaalia viisi ja puoliviikkoisen koiranpennun elämää, leikki on toki koiranpennun työtä. Ulkoiluakin on hiukan kokeiltu, vaikka se ei terrilapsille vielä kovin mieluista olekaan. Lapsosilla on jo kutsumanimetkin, veljestä on tullut Roope, pikku-sisko Kamomillasta Spy ja isosisko kantaa ylpeänä nimeä Uma. Pentueen rekisteröinti on jo valmistunut ja jokainen on ihan virallisesti nyt Tirlittan K, kukin omalla nimellään. Roosa on siirtynyt Minnan ja Petrin ikiomaksi, miljoonat kiitokset ihanalle sijoitusperheelle ja kiitokset yhteishuoltajuus kaudesta, joka sujui niin hyvin :)

Roope ja Spy leikin pyörteissä 5.1.2012