Kohta siirrytään jo huhtikuulle

Vaikkei sitä ilmoista heti uskoisikaan, viime viikko oli kylmää tai vielä kylmempää, nenä punaisena ja sormet jäässä sai lenkeillä taapertaa ja nyt kuluva viikonloppu on ollut sitten lumisateista ja märkää, mutta jo on plussan puolelle mittarissa päästy. Heili ja Lara ovat onnellisia puhtaasta lumesta, lenkillä neidit kyntävät nenällään pitkin lumihankea ja pelkästään elämänilosta ravaavat syvässä hangessa, neiti-nakut eivät ole ihan yhtä innoissaan uuden lumen tulosta. Jade on nyt astutettu ja toinen viikko ensimmäisestä onnistuneesta astutuksesta tuli tänään täyteen, ensi viikon lopulla voisi jo ensimmäisiä merkkejä nähdä, onko astuminen onnistunut, jännittää. Nyt sitten olen päättänyt myös Zeldan astuttaa seuraavaan juoksuun, kun näyttää siltä, että kierto on neiti-Zlla lähes vuosi. Nyt sitten toivon kädet ristissä molempiin pentueisiin tyttösiä ja jos niitä syntyy, etsin sekä russeli- että harjakoiratyllerölle yhteistyökelpoisia sijoituskoteja. Mutta en mene vielä asioiden edelle :) Kuvassa Jaden rakastettu, Bond, hurmaava käytöksinen herrasmies.


-Zeldan juoksuja odotellen-

Silmätarkastuksessakin kävin Pimun, Mimmin ja Zeldan kanssa, samassa tarkastuksessa kävi myös Pimun poika Rolle, kaikilla oli odotetut tulokset, jotka saivat minut niin onnelliseksi. Ihan samoin ei käynyt Heilin äidin tarkastuksen kanssa, ikävänä uutisena Hillan silmistä löytyi sekä kaihimuutoksia että lasiaisvuotoa, onneksi Hillalla ei ole mitään oireita linssiluksaatiosta ja kaihikin oli pieninä pisteinä, joka ei ole ihan tyypillinen löydös, joten nyt Hilla on tarkemmassa syynissä, toivottavasti ''taudit'' eivät etene. Heililtä napsaistiin poskinäyte Optigenille, sitä tulosta odotellen menee sitten joutuisasti pari viikkoa. Pimu, Mimmi ja Zelda pääsivät puntarille tarkin yhteydessä ja ihan kivat talvipainothan sieltä löytyi, Pimu löi pohjat eikä Zelda nyt ihan kauheasti siitä jäänyt, Pimu 3,8 kg, Mimmi 3,3 kg ja Zelda 4,2kg. Heilin sain mitattua säkämitalla näyttelytreeneissä ja epävirallisen virallinen tulos näytti 27 cm säkäkorkeudeksi, Heili ei ole känyt puntarilla, mutta käsikopelolta sanoisin, että 3-3,5 kg elopainoa löytyy. Sirutuksia olen saanut maaliskuun aikana peräti 24, pari pentuetta ja sitten yksittäisiä koiria. Tästä on hyvä edetä kohti kevättä, toivottavasti alkukesä aina heinäkuun loppuun saakka menee pennun tuoksuisssa.

Kevättä kohti mennään

Tuntuu niin hyvälle, tänään paistoi pitkästä aikaa kaunis kirkas aurinko ja taivaan sini pääsi oikeuksiinsa, auringon säteet tuntuivat poskilla vaikka vielä talvinen kylmähkö viima tuntuikin ja muistutti, että talvikuukautta vielä elellään. Koirat temmelsivät takapihalla, varsinkin nuo kaksi nuorinta, Zelda haukkuen elämän iloa ja ohikulkevia ihmisiä koirineen ja Hiivi-Heili ihan vain pentumaisen innokkaasti lumihangessa pomppien. Alkuvuosi on mennyt joutuin ja Heilikin tavoitti tänään neljän kuukauden iän, kohta minulla ei ole enää pentua. Heilin kanssa on harjoiteltu enemmän ja vähemmän tulevia näyttelyitä varten, mutta oppiminen menee sähellykseen ja touhottamiseen, tuo pentu on kertakaikkiaan ihastuttava sydämenvaltaaja. Minä sain tunnistusmerkitsijä oikeudet ja muutaman asiakkaankin olen jo saanut hankittua. Jaden juoksuja odotellaan, josko meille tulisi ensimmäinen oma russelipentue ja muutenkin ihana kevätpentue. On mukavaa päästä tekemään töitä pentujen kanssa, niin siruttaessa kuin omia kasvatteja hoitaen, josko se pitäisi oman pentukuumeen loitolla. On helppoa hymyillä ja tuntea itsensä onnelliseksi, kun kevät tekee tuloaan kovaa vauhtia, koirat ovat kunnossa ja elämäniloisia.