S-pennut jo viiden vuorokauden vanhoja

Johan taas aika hujahtaa ja pennut kasvaa, vaikka tällä kertaa ei niin nopeasti, kun olen tottunut. Tuntuu, että aina, kun käyn pentukopalla, on porukka syömässä. Inkeri on jo hieman ottanut omaa aikaa ja tilaa, eikä ihan koko ajan makoile pentujensa kanssa, eikä pennut enää ole levottomia, vaikka emä ei ihan lähellä olekaan. Pentujen painot on nyt 240g-270g välillä, joten 20 gramman molemmin puolin painoa on tullut päivittäin, Inkku kyllä syö väihintään yhden labradorin verran päivässä, onneksi. Tänään lisäsin hieman kalkkilisää ruokaan, kun on tuo katras aika iso noin pienelle koiralle.

Tirlittan S-pennut on syntyneet

Synnytys käynnistyi 15.4 hitaasti, edistyen ensimmäisen pennun syntymään hieman ennen puolta yötä, sisarukset sitten syntyivätkin reippaasti 16. päivän puolella. Pennut olivat syntyessään 168-206 grammaisia, elinvoimaisia ja vahvoja, tyttöpentuja syntyi viisi ja nämä siskot saivat vielä hännän huippuna veljen, Synnytys, vaikka oli pitkähkö, oli lopulta helppo, emä voi erinomaisesti. Ensimmäinen yö on sujunut hyvin, vain muutamia ääntelyitä, jotka kutsuivat minut pentulaatikon reunalle tsekkaamaan, mutta nämä herätykset eivät vaatineet toimenpiteitä. Helpottunut, kiitollinen ja onnellinen voisi olla tämän kasvattajan olo tällä hetkellä.

Pennut on päivitetty Norjalaiseen tietokantaan, TÄÄLLÄ
VIDEOKLIPPI petulaatikosta
PENTUJEN KUVIA

Inkerin oma kuva

Nyt on Inkku kotiutunut tänne meille, ruoka maistuu, uni tuntuu maistuvan, ulkoilu maistuu. Pian on alkamassa tiineyden viimeinen viikko, mutta sitä ei kyllä Inkun käytöksestä huomaa, pentuja on sopiva määrä ja tuleva emä pystyy erinomaisesti vielä hyppäämään sohvalle ja sänkyyn, eikä rappuset aiheuta mitään ongelmia, kuvissa maha näyttää isommalta, kun ihan livenä. Pennut ovat eläväisen oloisia, vaikkei mitenkään erityisen vilkkaita, voisiko olla narttupentue tulossa, no, voihan sitä toivoa.

Inkeri on nyt odottamassa pentujaan Tirlittanissa

Inkeri synkronoitui eilen meille Tirlittaniin ja asettui laumaan melko nopeasti Heili mummon hyväksyntää pitää aina vähän kauemmin odotella, mutta jo tänä aamuna lapsenlapsi kelpasi samaan keittiöön syömään ongelmitta. Inkeri voi hyvin ja pulleasti, ruoka ei kovin hyvin maistu, mutta pitännee tarjoilla ruokaa hieman useammin, voihan olla, että vatsalaukku on jo tässä tiineyden vaiheessa melko tiukilla. Näppituntumalla sanoisin, että pentuja on masuun kätkeytynyt viisi ehkä kuusi kappaletta, mutta olen ennenkin mennyt halpaan mahan koon kanssa, niin voi hyvin käydä tälläkin kertaa. Kevät tekee tuloaan ja aurinko paistaa, nautitaan näistä päivistä.

Inkerin maha kasvaa

Tiineys on edennyt jo kuudennelle viikolleen ja pian Inkku saapuu Tirlittaniin odottelemaan synnytystä. Tiineys on mennyt omalla painollaan ja lähes oppikirjamaisesti, ensin ruoan kanssa nirsoilua sen jälkeen erinomainen ja lähes pohjaton ruokahalu. Inkeri kuulemma viettää aikaa mieluusti omissa oloissaan, mikä myös on tavanomaista. Inkerillä on sen kokoinen maha, että käydään varmaan röngenissä katsomassa, mitä se pitää sisällään, ettei jää jännitettävää sitten synnytykseen. Synnytykseen on aikaa vielä kaksi ja puoli viikkoa.

Inkeri alkutiineydessä

Inkerin masu tänään kuvattuna, tiieys 6+3 vko

Tirlittan PowerGirl 'Inkeri' terveystarkastus ja Suomen muotovalio

Inkku kävi reilu viikko sitten terveystarkastuksessa hyvin tuloksin, eli mitään mainittavaa ei löytynyt silmistä eikä sydämestä ja polvetkin olivat priimat 0/0 - tutkivana lääkärinä Pekka Sarkanen

Tuomari Hübenthal Rodi, Norja
Turku 21.1.2018
AVO1 SA, PN1, VSP - Suomen Muotovalio

Mycket god typ. Korrekta propositoner. Bra huvud och utryck. Bra hals, bra längden i
kroppen. Välvinklad. Bra röselser. Bra crest och hud.

Inkerille on pentusuunnitelmia tälle keväälle LISÄTIETOJA
Linkki Inkerin jalostustietojärjestelmään TÄSSÄ

Mimmi on poissa

Tirlittan Chia Whitelady 'Mimmi' oli ensimmäinen Tirlittan harjakoira, suloinen, pienen pieni ja aina hymyilevä koira. Mimmistä ei taatusti kenelläkään ollut koskaan mitään pahaa sanottavaa, Mimmi rakasti koko sydämellään varsinkin miehiä, perheemme isä ja keskimmäinen olivat Mimmin suuria rakkauksia. Mikään ei kuitenkaan voittanut Mimmin rakkautta omaan emäänsä, Pimuun. Mimmi lähti Pimun luokse taivaaseen 2.1.2018 lähes kolmentoista vuoden iässä. Mimmi eläessään teki harjakoirarotuun PR työtä, ihmiset vain ihastuivat tuohon kolmen kilon ja 23 sentin pakettiin. Mimmillä oli todennäköisesti sisäelinsyöpä, joka turvotti vatsan valtavan kokoiseksi, niin kauan, kun Mimmin oli hyvä hengittää ja muutenkin silmämääräisesti voi hyvin, saimme pitää koiran luonamme, mutta uuden vuoden taittuessa teimme raskaan päätöksen, joka kuitenkin oli paras, mitä pystyimme Mimmin eteen tehdä. Ikävä on valtava, mutta rakkaat muistot säilyvät sydämessä aina. Hyvää matkaa Mimmi Pimun luokse, Pimun hellään huomaan oli minun helppo sinut päästää. Joskus suurinta rakkautta on päästää irti ja niin tein tällä kertaa.

Pimu ja Mimmi jälleen yhdessä