Korvien teippailua ja syömisen harjoittelua

Kaikille pennuille on nyt tullut hampaita suuhun, joten keittiössä saa varoa, ettei hampaat uppoa varpaisiin. Pikkuhiljaa tytöt syövät enemmän kiinteää ruokaa, emäkin jo vaistonsa varassa tyttöjään opettaa ja hieman myös jo vieroittaa nisiltään. Leikki on koiranpennun työtä ja sen kyllä näkee, kun neidit ovat hereillä. Nyt ollaan käyty joka päivä myös jo ulkoilemassa, joka kyllä sujuu hyvin, kiitos hienojen syyskelien. Korvien teippailua ja trimauksen harjoittelua on viimeaikoina harrastettu enenevässä määrin, kynsiäkin on tietysti pätkitty - hoitotoimenpiteet ei tytöistä ole mieluisia, mutta tehty ne on kuitenkin. Edelleen yksi pennuista etsii omaa kotiaan, jokunen kysely on neidistä tullut, mutta oikeaa kotia ei ole vielä löytynyt.

Kuukauden etappi hujahti, etten edes huomannut

Nyt on taas aikaa keskittyä vain pentuihin, kun kesäloma pukkasi päälle. Aika hiljaista ja rauhallista meidän pentukopassa on virka-aikaan, hyvin on tytöt sisäistänyt rytmin. Ruokaa maistellaan, mutta vielä ei kiposta mahaa täytetä, emän maitobaari on edelleen se 'ykkösruoka', mutta hyvin se näyttää riittävän, ei nuo tytöt nälkiintyneeltä näytä. Jalat kantaa päivä päivältä paremmin ja juoksukin tuntuu välillä vetävän tyttöjä mukaansa, vaikka mororiikka ei vielä ihan parasta olekaan. Ulkoiluakin on pariin otteeseen kokeiltu, toivottavasti ilmat suosisivat, että ulkoilusta pääsisi enemmänkin nauttimaan. Joskus tuntuu, että aika voisi pysähtyä tähän viiden viikon ikään vähän kauemmaksikin aikaa. Nyt enää yksi tytöistä esii omaa kotiaan.

Tzulutar, Tzoukki ja Tzolletar

Neljän viikon etappi

Pikkuneidit ovat neljän viikon ikäisiä. Jalat on löytyneet ja tilakin kasvanut, että jalkoja voi käyttää. Hienosti tytöt löytävät paperille, vaikka luonnollisesti pissaa löytyy vielä paperin vierestäkin. Kiinteää ruokaa maistellaan, vaikka sillä ei vielä masuja täytetäkään, näkö ja kuulo pelaa, pikkunaskalit isevät ikenien läpi, ei kiivaasti, mutta muutama terävä jo suusta löytyy. Tytöt saavat ensi viikolla tutustua ulkoiluun sään salliessa, paras ikä on ihan nurkalla. Ensi viikolla tytöt saavat niskaansa sirut ja rekisteröinti viimeistellään.

Tirlittan Tzolletar, etsii vielä oikeaa kotiaan

Tirlittan Tzulutar, etsii sijoituskotia

Tirlittan Tzoukki, on oman kodin jo löytänyt

Rakkaat puuteripallerot

Tyttötrio tänään kaksi viikkoa

Kyllä, aika taas rientää ja pennut kehittyvät. Silmät on auki ja jalkojen käyttöä jo hieman harjoitellaan, vielä ne ei juurikaan kanna, helpompaa on ryömiminen. Tämä pentue on jotenkin todella tyytyväinen, aika harvoin tuolta pentukopasta kuuluu mitään ääniä, ehkä maidon juonnin tyytyväistä lutkutusta ja unesta johtuvia vingahduksia. Emä pitää pennut tosi puhtaina ja viihtyy vielä tyttöjensä kanssa erinomaisesti. En voi olla, kun tyytyväinen tähän astiseen.

Tirlittan Tzolletar

Tirlittan Tzulutar

Tirlittan Tzoukki

T-tyttöset 10 vuorokauden ikäisiä

Nyt uskaltaa jo kirjoittaa, että tytöt ovat puuterimaisen tyytyväisiä ja rauhallisen leppoisia, kunhan maitobaari on auki ja maitoa virtaa. Paljon ylimääräisiä ääniä ei pentukopasta kuulu, eilen hieman taisi pennuilla olla kuuma, josta syystä pari kertaa vähän kiukkuisempi äännähdys kertoi, että kopassa on pentuja. Emä on suostunut jo lähtemään hieman pidemmällekin lenkille, mutta lenkin jälkeen on kiire tyttöjensä luokse. Pentujen painot ovat 480-600 gramman välillä, joten maitobaari selkeästi toimii toivotulla tavalla. Silmien aukeamista tässä nyt odotellaan, mutta eiköhän nuo kirkkaat tähdet syty ensi viikon aikana.

Tirlittan Tzulutar, Tzolletar ja Tzoukki 10 vrk

Lisää kuvia voit katsoa TÄÄLTÄ

Yksittäiskuvat ja nimet tytöistä

Tirlittan Tzolletar

Tirlittan Tzulutar

Tirlittan Tzoukki

Tirlittan T-tyttöset neljän vuorokauden iässä

T-tyttöset neljän vuorokauden ikäisiä

Melkoisen vaivaton pentue, emä hoitaa erinomaisen hyvin pienokaisiaan, jotka kasvavat hellässä hoidossa hyvin. Isoin tytöistä painaa jo pian 400 grammaa ja pikkutytöt tulevat omalla käyrällään hienosti perässä. Emä syö ja juo hyvin, ulkoilu on pikainen piipahdus, mutta hädät kuitenkin käy pihalla tekemässä. Muu lauma on rauhallinen, vaikka Pipsaa keittiön äänet kiinnostavat, mutta ei enää siinä määrin, että aitaa pitäisi paukutella päästäkseen katsomaan äänien lähdettä - eiköhän jonkun viikon päästä Pipsakin pääse puuterisukulaisten kanssa leikkimään.