Pitkästä aikaa vähän kuulumisia, pennun tuoksua odoteltavissa alkuvuodesta

 Doris kävi tänään terveystarkastuksessa ja pikku hiljaa voidaan aloittaa juoksujen odottelu, terveystarkastukset antavat siihen nyt mahdollisuuden. Silmät kunnossa, polvet 0/0 ja sydänkin moitteeton. Kuva toimii linkkinä Kennel Tirlittanin suunnitelma sivulle, josta voi käydä linkkien kautta tustutumassa pariin.

Pentulaatikon kuulumisia ja valioitumis uutisia

Asukkaat pentulaatikossa kehittyvät päivä päivältä kohden luovutusikää. Jokaisella on oma ihana koti odottamassa uutta perheenjäsentään, joka kotitutuu itsenäisyyspäivän huitteissa, tietysti sillä ehdolla, että kiinteä ruoka maistuu hyvin ruokakupista. Edelleen pennut mieluummin ottavat huikat maitobaarista tai jauhelihaa kädestä, kun syövät kupista, vaikka kyllä siinä jokainen kirsu on käynyt ruokaa haistelemassa ja vähän maistelemassakin. Emän kotituminen on jo lähellä, joten eiköhän nälkä tee tehtävänsä ja aja tämänkin joukkion ruokakupille. Leikkiä, murinaa, haukkumista ja nukkumista, sitä tuo elämä tuolla pentulaitojen sisällä suurimmaksi osaksi on. Pennut saivat eilen sirut niskaansa ja rekisteröintikin valmistui, Postin työtaistelun takia täytyy miettiä, miten rekisterikirjat saavuttavat pentukansion, tuen kyllä työtaistelua ja varmaan ajan Espooseen rekkarit hakemaan, vaikka, pitäisihän postimiehillä olla töitäkin, vähän ajatustyötä, voi olla, että postitan rekisterikirjat jälkijunassa. Nyt vasta alkaa pikkuhiljaa hampaita puhkeamaan pentujen suuhun, siinä nämä ovat olleet vähän jäljessä noin pääsääntöisesti Tirlittan pentuihin, joilla normaalisti hampaita suussa alkaa tuntumaan kolmen viikon iästä eteenpäin. Hammastilanteesta johtuen olen korvien teippailua vähän siirtänyt, tosin, malttamattomana olen jo korvia hieman rullaillut teippeihin, onneksi korvat vaikuttavat vahvoilta, eiköhän tästäkin porukasta tule lopulta pystykorvaista harjakoiramallia.

Hyviä uutisia kantautui myös S-pentueen tiimoilta, ihana Tirlittan SunStorm 'Doris' valioitui Valko-Venäjän kautta vain 19 kuukauden iässä🥰

Teippikorva vuosimallia 2019, etualalla Tirlittan Woody Woodpecker aka Pyry

Belarus Champion Doris omistajansa Sarin kanssa

Yllätyksiä pentulaatikossa

Jonkin päivän olen jo katsellut, mutta jokainen päivä vahvistaa, että nakutyttö onkin sinisilmä, pieni timanttinen safiiri. Tarkoittaa, ettei siitä ole jatkojalostukseen tai näyttelyihin, vaikkei sininen silmä ole hylkäävä virhe, ei se rotumääritelmän mukainen tumma kuitenkaan ole. Nyt vielä mietin, mitä tytön kanssa teen - toistaiseksi haluan vielä sitä seurailla.

Ihania perheitä, ihania uusia kasvatinomistajia

Näin siinä kävi, että kaikille pennuille vaikuttaisi koti löytyneen, ihanat kodit onkin. Voin olla kasvattajana kiitollinen 🥰Kaikki pennut ovat menossa koteihin, joissa jo ennestään on ollut koira, joten kenellekään täältä joulukuussa lähtevä ei ole ensimmäinen ja sekin on hyvä, koska myös suloiselle pienelle harjakoiralle pitää löytää rajat ja rakkaus, että niistä kasvaa kunnon koirakansalaisia. Nyt on myös ostajat nähneet pentunsa karvoissaan, joten ensitrimmi myös on hoidettu alta pois, ei se nyt vielä ole 'näyttelytasoinen', mutta tehty kuitenkin.

Siellä on kasassa, Pyry, Jette, Mai, ehkä Haidi ja vielä nimetön

Jännä viikonloppu

Kuluvan viikonlopun aikana kaikkia pentuja ollaan tulossa katsomaan ja sen jälkeen tiedän, onko kaikilla koti vai jääkö vielä kodittomia pennusia. Pennut ovat kehittyneet normaalisti ja tänään elämä laajeni pentujen näkövinkkelistä isompaan elinympäristöön. Emä ottaa jo enenevässä määrin omaa aikaa, mutta viettää myös aikaa pentujensa kanssa. Olen kuullut jo emän murahduksiakin, eli rajat pentujen toimille lisääntyy emän asettamana.

aamunäkymä pentukopasta

💙💗💙💗💙

Liikkuminen lisääntyy ja pienen pientä leikin alkua on jo näkyvissä

Pennut kehittyvät vauhdilla, niin kuin ne tuossa iässä tuppaa tekemään. Pian on aika totutella jo vähän muuhunkin ruokaan, äiti koira pääsee siten vähän helpommalla. Pentuja alkaa olla olla reilun 'kolmen kilon' edestä ja emä painaa sen viisi kiloa. Emä alkaa jo näyttämään vähän nälkiintyneeltä, vaikka ruokaa saa viidesti päivässä - kolmas viikko on se kovin ruokinnan kannalta. Pian pennuilla aukeaa korvat ja sitten alkaakin pikkuhiljaa olla aika laajentaa pentujen elintilaa, kun jalat tarvitsevat liikettä ja pikkuhiljaa myös omatoiminen pissaaminen ja kakkaaminen alkaa🥰

Puolenkilon rajapyykki on saavutettu kaikkien pentujen osalta

Pieni puuterityttönenkin saavutti tänä aamuna puoli kiloa elopainoa, joten nyt voisin lopetella päivittäisen punnitsemisen, se on minulla aina ollut rajana. Pennut ovat niin isoja, että on varmaan lisäruoan aika vähän aiemmin, kun normaalisti, tuntuu, että Elli raasu on kovilla, emä itse syö jo viidesti päivässä ja silti on hoikassa kunnossa. Muutenkin pentukoppa vaikuttaa normaalilta, mikä on näin kasvattajan näkövinkkelistä erinomainen asia.

Villy Wonka ja Vampirina

Pennut 30.10.2019 aamu asetelmassaan