Poikien muutto olohuoneeseen..

Eilen teimme päätöksen siirtää Zelda ja pojat olohuoneen puolelle kasvamaan, selkeästi oli ilmassa kyllästymistä ja tylsistymistä makuuhuoneessa, jossa ei tapahtunut oikeastaan mitään, muutoin kuin sinne vartavasten pikkumiehiä mentiin viihdyttämään. Muutto sujui hyvin ja Tirlittan koirat ottivat tulokkaat vastaan erinomaisesti, pojatkin olivat ihan rauhallisia, kun yksi aikuinen toisensa jälkeen pojat kävi nuuhkimassa, Zelda tosin piti tarkasti huolta, ettei tutustuminen kestänyt liian kauan. Nyt pojilla ja Zeldalla on aitaus ja aitauksessa kevyt häkki, pojat eivät juurikaan häkin ulkopuolelle vielä ole tulleet, mutta eiköhän se rohkeus tuossa pikkuhiljaa kasva ja uteliaisuus voita.

Kehityksessä mennään nyt siinä vaiheessa, että korvat alkavat pikkuhiljaa rekisteröidä ääniä ja silmät jo seuraavat liikettä, leikki valtaa hereillä olo aikaa syömiseltä ja oma ääntä ihaillaan, haukahduksia sekä murahduksia on kuultavissa. Häntä on alkanut elää jo koiran elämää ja tuttua naamaa sekä sormia maistellaan ja haistellaan, harjakoiramaiseen tapaan leuat eivät mene kiinni, vaan pikkuisia suukkoja satelee ympäri naama. Lisäruoan maistelu jatkuu, mutta syömiseksi sitä ei vielä voi kutsua :)