Otsikkona olisi voinut olla myös, 'elämää kahden tunnin sykleissä', viikko on mennyt 24 tuntia vuorokaudessa jaettuna kaksi tuntisiin, joskus se tuottaa tulostakin. Melkoinen viikko siis takana, aika on mennyt lähes 'Ron Weasleyn' Danin hoitamiseen, kaikki alkoi silmätulehduksesta. Eli, pieni poika oli syömätön, en sitä ihan heti huomannut, vaan puntarilta sitten, kun painoa oli tullut vuorokaudessa vain kaksi grammaa, siitä se sitten lähti, heikkeneminen. Olin aivan varma, en tosin vieläkän uskalla hurraata huutaa, että pentu tulee kuolemaan käsiin, joka ikinen päivä paino kuitenkin nousi, ei paljon, mutta grammoja kuitenkin. Autoin kaveria lisämaidolla, hunajavedellä, Nutri+ geelillä, lämmöllä ja rakkaudella, antibiootit aloitin sunnuntai illasta, lääkäriä konsultoin puhelimitse. Positiivista on kuitenkin se, ettei kaveri ole lopettanut imemistä kokonaan ja autettuna on pysynyt emän nisällä, vaikkei nisä taistelua ole jaksanut hoitaakaan. Keskiviikkona käytiin sitten lääkärin pakeilla, joka totesi kaverin olevan edelleen hyvän värinen ja jäntevä, mutta keuhkokuumessa. Poika sai hiukan lisänestettä ja siitäpä tuo toipuminen sitten lähtikin kiivaasti etenemään. Tänä aamuna hengitys näyttää vaivattomalta ja painoa on tullut vuorokauden aikana 30 grammaa, puntari näytti nyt 446 grammaa. Sisarukset ovat huidelleet yli puolen kilon painossa jokainen jo joitakin päiviä, mutta kyllä tämä kaveri ne saavuttaa, melkoinen taistelija. Päivällä, kun aamu sarastaa, otan katraasta kaksi viikkoiskuvat. Eilen avasi silmänsä sisarusparven tyttönen Oili ja Dani on kipeän silmänsä raottanut jo joitakin päiviä sitten, tosin, ihan auki silmä ei vielä ole.
 |
| Dani, taistelija, ensimmäinen silmä raottaa. |
 |
| Oili -pikku prisessa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti