Voihan aika, kuinka juoksee ja perässä on pysyttävä. Mutta joo, Doriksen ja Ipen tapaamisesta on nyt kulunut neljä viikkoa, kyllä masu on jo hieman turpea ja vyötärölinja häviämässä, en vieläkään taida tarvita ultraa vahvistamaan tiineyttä. Doris syö jo hieman paremmin, mutta ei vieläkään hyvin, joidenkin kanssa se vain on sellaista. Muuten neiti on oma hymyilevä itsensä. Tässä vaiheessa ei mitään ihmeellistä kuulukaan kuulua, tiineys etenee siis omalla hyvällä painollaan. Muutaman viikon päästä neiti tulee tänne meille odottelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti