Kohti talvea 2010-2011

Aikaa on kulunut viime päivityksestä, mutta niin siinä käy, kun mitään uutta ei tapahdu, vaikka kyllä on tapahtunutkin.

Kesän alussa sain ikäviä uutisia H-pentusten tiimoilta, PLL-testi kertoi, että vanhemmat ovat PLL-kantajia ja sain kylmän ringin sydämeni ympärille. Upeasti kuitenkin kaikki H-pentujen omistajat suhtautuivat tilanteeseen, otimme testit ja tuloksena;
Tirlittan Honey Bee 'Lilli' Terve
Tirlittan Handsome Devil 'Hemuli' Kantaja
Tirlittan Hulaba Lulu 'Lulu' Kantaja
Tirlittan High Heels 'Ninni' Sairas
Tirlittan Hot Gossip 'Fanni' Sairas
Eli lähes periytymiskaavan mukainen tulos, surullista, mutta tämän kanssa on elettävä. Ninni lopetti näyttelyuran ja pääsi turkistaan, kuluva kesä oli niin helteinen, että jotain hyvää. Fanni ei alapurentansa kanssa näyttelyissä olisi käynytkään, vaikka eihän tuo ikävä sairaus vielä moneen vuoteen pitäisi näkyä.

Kovasti odottelen ensi vuotta ja pentusia, joita on tilauksessa kolmelle harjakoira nartulle ja russeli-Roosalle, jolta otatettiin myös geneettiset PLL- ja töpöhäntätestit, tulokesena molmemmissa normaali, uroskin on alustavasti jo tsekattu, tilataanko pennut keväälle vai syksylle, on vielä harkinnassa.

Näyttelyissä on tullut juostua ihan kiitettävästi ja vielä on edessä Tarton reissu Heilin kanssa, josko saataisiin sieltä kaivattu serti ja näin ollen Heilistä valio. Heilin kaksi vuotis-synttärit on 5.11, joten 6.-7.11 on ensimmäinen mahdollisuus valioitua. Mikäli näin ei käy, jää Heilikin näyttelytauolle mammalomailemaan.

Hemuli oli ensimmäisessä pentunäyttelyssään ROP-penneli keväällä, toinen näyttely sitten menikin ihan penkin alle, kun tuomarisetä oli pelottava, tuloksena EVA, kun Hemuli ei näyttänyt hampaitaan, seuraavaa Hemulin esiintymistä odotellaan kenties ensi kesään saakka.

Ullan ja minun yhteistyö jatkuu, nyt toimme kesällä Puolasta Bellan, Ecce Bella Sasima, lupaava harjakoira narttu. Bella on piipahtanut kahdessa pentunäyttelyssä, Porvoossa, ollen ROP ja Hämeenlinnassa ollen VSP, ei pöllömpiä suorituksia.

Täältä voi katsella Tirlittan kennelin kuvia http://picasaweb.google.fi/kenneltirlittan ja tästä on hyvä jatkaa..

Oho, kevään korvilla mennään jo...

Näin se aika joutuu, niin nopeasti ja nyt on yksi elämäni lumisimmista talvistakin koettu. Koirien kanssa on tullut tehtyä tosi lyhyitä lenkkejä säistä johtuen, joten talvikuosissa on niin koirat, kuin emäntäkin, kunnon kasvatus aikaa kohden mennään.

Murheita on ollut matkan varrella, Pimu on sairastunut paksusuolen tulehdukseen, joka vain jatkuu ja jatkuu, joten todennäköisesti se on nyt sitten krooninen ja Pimu syö loppuelämänsä ajan nyt antibioottia. Vähän tukiapuja olen hakemassa Keravan suunnalta, homeopaatti Annukka Paloheimolta, jolta sainkin jo vähän vahvistusta sähköpostitse, mutta sinne pääsen vasta huhtikuun puolella. Laran kanssakin on vähän murheita, mutta niille ei vielä ole nimeä, lisätutkimuksia on luvassa 6.4, Laran ongelmat vähän viittavat kilpirauhaspuolelle.

Muut kotona olevat koirat ovat kunnossa. H-pentuja olen tapaillut muutamia kertoja tässä kuluneen talven aikana, Hemulista on tulossa oikein komea nuori uros ja Ninnin purenta on korjaantunut, Lilli ja Ninni ovat jo ensimmäiset juoksunsa juosseet, Lulun ja Fannin juoksuja vielä odotellaan. Fannin suu ei valitettavasti ja toiveista huolimatta tunnu korjaantuvan.

Ensi viikonloppuna mennään Kaapelitehtaalle katsastamaan, mitä tuomari H-lapsista pitää, kehään könyää Hemuli, Ninni ja Fanni

Syksy on kääntynyt jo talven puolelle

Siitä onkin aikaa, kun viimeksi täällä olen käynyt päivittämässä tietoja, joten tässä syksyn tietopaketti Tirlittanin kuulumisista.

Ensimmäisenä varmaankin täytyy mainita, että olemme pyörähtäneet Eestin puolella näytelmissä Heilin kanssa hyvällä menestyksellä, kaunis valkoinen sai kolmen peräkkäisen näyttelytuloksen perusteella kunnian käyttää meriittilistoillaan Viron juniorivaliotitteliä, yhden kerran on käyty myös Latviassa, mutta siellä Heili jäi junioriluokan neloseksi, joulukuussa mennään Liettuaan sertin metsästykseen. Suomen näytelmät ovat olleet nyt 'jäähyllä' mutta Turkuun ja Helsinkiin on tarkoitus lähteä kokeilemaan vielä loppuvuonna. Viimeiseltä Eestin turneelta mukaan tarttui naku-uros, Carte Blanche from Graceful Orchid, kotoisammin Popo'vits'. Popo on yhteisomistuksessa Mooncrest kennelin kanssa ja poika näkynee muutaman Tirlittan pentueen takana joidenkin vuosien päästä. Popo asustaa Järvenpäässä yhdessä Rollen, T. DeJavun kaverina.

Russelit, Roosa ja Kaapo käväisivät pentunäyttelyssä kaapelitehtaalla, kumpainenkin sai hyvät arvostelut, muttei menestystä, päivitän pikapuoliin sisarusten arvostelut omalle sivulleen. Molemmille pikkuisille kuuluu hyvää.

H-pentue on jo pian viiden kuukauden iässä, sekä Fanni että Ninni ovat suultaan edelleen alapurennassa, Ninnillä on kyllä viimetiedon mukaan lähempänä tasapurentaa ja Fannilla ristipurentaa, mutta suut siis edelleen odotuttavat ja kehittyvät. Hampaiden vaihto on kaikilla alkanut, joten jännitettävää vielä riittää. Fanni kävi hammaslääkärissä, kun huomattiin, että yläkulmurin viereinen etuhammas oli leuankasvun lukkona, joten lääkäri poisti Fannilta koko eturivin hampaita, rautaiset hampaat ovat jo tulossa, kaksi niistä on jo puhjennutkin viimetiedon mukaan. Fanni on tänään menossa 'mätsäriin', eli ensimmäinen näyttelykokemus on tulossa H-pennuillekin.

Kotona oleva porukka sai syksyn kunniaksi nenäpunkin, joten viisi aivastelevaa ja niiskuttavaa koiraa on marraskuun sana, lääkitys on aloitettu ja toivon vilpittömästi, että pian on aivastelut historiaa. Nakuporukka on saanut kasvatella runkokarvaansa elokuulta alkaen, vaikka eilen kyllästyin ja Zelda pääsi 'turkistaan' eroon. Kyllä se vain niin on, että naku on kauniimpi nakuna, kuin puolinakuna ja ihokin siellä karvojen alla voi huonosti, Zeldalle oli tullut mustapäitä vaikka muille jakaa, Pimulla ja Mimillä ei niin paljon runkoon karvaa tulekaan, ettenkö näkisi ihon hyvinvointia, joten he saavat talvipalttoonsa hetken vielä pitää.

Omista kuulumisistani sen verran, että minä olen saanut arvonimen mummi elokuun 22. päivä, minusta tuli isoäiti ihastuttavalle Peppi tyttöselle, Peppi saa kutsua minua mimmuksi. Kävin Kennelliiton kennelneuvojakoulutuksen lokakuussa ja nyt odottelen liiton hallituksen päätöstä, onko minut neuvojaksi hyväksytty. Ja koko 'kennelporukka' muuttaa osoitettaan joulukuun 15. päivään mennessä.

Toivotan kaikille lukijoille oikein kuivaa, puhdasta, aurinkoista ja lumista talvea kera pikkupakkasen!

Yksi kerrallaan pikkuiset lähtevät omiin koteihinsa

Näin siinä aina käy ja yksi pentu toisensa jälkeen ottaa palan kasvattajan sydämestä ja kotiutuu omiin paikkoihinsa, omien ihmisten luokse. Nyt on lähtenyt jo Eden ja Hemuli. Ettei kaikki olisi ihan niin hyvin, kun ulospäin vaikuttaa, saan jännittää molempien sijoitustyttöjeni suiden kanssa, ne ovat tällä hetkellä tasapurennassa, hampaita ei vielä kummallakaan paljon suussa ole, joten ne eivät vielä purentaa ohjaa. Lulullekin on oma koti siintämässä, vaikkakin, olisihan tuo rauhallinen tallaaja saanut tässä hoidella kasvattajan pentukuumetta hetken aikaa. No, olen onnellinen, että olen tälläkin kertaa pennuille löytänyt hyvän oloiset kodit. Toivotan kaikille H-pennuille onnellista elämää ja uskon, että kaikista kuullaan vielä!

Luovutusikä lähenee

Näin on alkanut hetki, jota tavallaan odottaa ja pelkää, kun kasvattajan sydän käpertyy ja aloittaa sydämensä jakamisen jokaiselle pikkuiselle, pienen palan mukaan tulevaan elämään, hidasta luovuttamista, ensi viikon odottamista, pieni jännitys koko ajan päällä. Pikku-Hoilla alkaa olemaan selkeät omat luonteet, Hemulilla on poliisin osa siskolaumassa, aina kun tapahtuu, Hemuli on mukana, Eden on rohkea, oman tien kulkija, utelias, Lulu on lungi 'havajilainen', tyytyväinen tallaaja, Pikku-Bee on suloinen ja hiukan salakavala ja Fanni, hmm.. pentueen pomo, nokka edellä joka paikkaan, vaikkei aina kannattaisikaan :) Ruoka maistuu hyvin, vaikka annokset ovatkin todella pieniä, näin niikusta ihmisenä ajattellen, mutta ei noilla kovin isot vatsalaukut voi olla, kun painoakaan ei ole kuin 1000g - 1227g. Lulu ei ole löytänyt vielä omaa kotiaan, mutta katsellaan, muutama kysely on tullut, mutta lisätietoja näistä perheistä ei vielä ole. Olen kyllä ylpeä koko H-pentueesta, tasaista sakkia kaikkinensa ja Zelda on loistava äiti, joka tuottaa tuhdeille pennuilleen ilmeisesti kermaa, vierottamisesta ei ole vielä tietoakaan, tuo mamma haluaa olla pentustensa kanssa.

Tirlittan Handsome Devil, Hemuli, 1150g

Tirlittan High Heels, Eden, 1100g

Tirlittan Hulaba Lulu, 1180g

Tirlittan Honey Bee, 1000g

Tirlittan Hot Gossip, Fanni, 1227g

Pennut tulivat kuukauden vanhoiksi

Pennut saavuttivat kuukauden iän torstaina ja sen kunniaksi Hemuli, Eden ja 'Lulu' saivat hampaat suuhun, Lulu peräti kaksi. Jokainen pennuista käy jo ruokakupilla, vaikkei ruoka paljon maistukaan, mutta sinne osataan jo mennä. Tassut vievät erittäin varmasti eteenpäin ja paino on jo ylittänyt kilon Hemulilla, Fannilla ja 'Lululla'. Korvien kevyttä teippaamista olen jo kokeillut ja vaikuttaa siltä, että Fannilla ja Edenillä tuo kevytteippaus riitti, näillä tylleröillä oli sen oloiset korvat, että ilman teippiäkin olisi kärsivällinen kasvattaja varmaankin nähnyt ihan luomusti pystyyn nousevat korvat, mutta katsellaan. Nuo pennut vaikuttavat olevan todella tyytyväisiä oloonsa, juurikaan mitään ylimääräistä piippailua ei pentukopasta kuulu, nuo leikkivät ja itseasiassa Zelda vietti ensimmäisen yön, pentujensa syntymän jälkeen, viimeyönä poissa pentukopasta, silti nuo kullanmurut nukkuivat sikeästi, kun kuuden aikoihin aamusella äiti koppaan teki tarkistusreissun ja imetti lapsosensa. Haasteellisessa kuvaamisiässä nämä nyt ovat, mutta oheisesta linkistä voi katsella tätä H-porukkaa. http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/Hpennut3vko?feat=directlink#

Pennut kasvaa ja kehittyy

Pentukopassa on alkanut kuulumaan jo pieniä haukahduksia ja murahduksia, pennut ottavat toisiaan kiinni korvista ja kuonoista, leikkiminen on alkanut. Äänimaailma alkaa aukeamaan pienille ja silmätkään eivät juuri enää harota, askeleet ovat päivä päivältä varmempia. Lisäruoka noille ei juuri maistu, johtunee siitä, että mamma-Zelda jaksaa viettää omiensa kanssa aikaa ja maitoa riittää, pennut kasvavat hyvin ja ovat virkeitä sekä nukkuvat rauhallisesti, joten en huolestu tuosta.