Masukkaat 51 vuorokautta

No niin, höyhenen keveät terveiset masusta vahvistuvat päivä päivältä ja nyt tuntuu jo ihan oikeita, kunnon liikkeitä. Heili puuskuttaa ja hengittää vähän raskaasti maatessaan, mutta liikkuminen sujuu erinomaisesti ja muutenkin vointi tuntuu olevan hyvä, vaikka mamma mieluusti jo lepäilee omissa oloissaankin. Ruoka maistuu, kunhan kupista löytyy myös kanaa, paistettuja, maustamattomia kanasuikaleita. Ensi viikolla olisi ohjelmassa, loppuviikosta, röntgen, joka sitten varmistaa, onko masukkaita neljä vai joku muu määrä. Pian on aika hakea varastosta jo pentulaidat ja sitten voikin jäädä odottelemaan pikkutuhisijoiden syntymää.

masu ja masukkaat 51 vuorokautta

51 vuorokautta 

Tiineyden viimeinen kolmannes alkaa

Nyt sitten alkaa tiineyden viimeinen kolmannes, kun tänään täytyy kuusi viikkoa ensimmäisestä astutuksesta. Masu alkaa nyt selvästi pyöristymään, muttei vielä haittaa mitenkään menoa, ruoka maistuu vähän vaihtelevalla menestyksellä, ulkoillessa kuitenkin kuivanappulat maistuvat hyvin. Heili itse on hyvinkin seesteinen lepäilijä, vaikka heti pallon nähdessään, on mamma myös valmis leikkiin. Heilillä on onnellinen ilme kasvoillaan, vaikka hiukan happamuuttakin on välillä nähtävissä, ilmeisesti kasvava maha tekee toisinaan vähän huonon olon. Nyt odottelen pentusten liikkeitä, vaikka niitä saankin vielä reilun viikon odotella. Omalla kokemuksellani, joka on kuitekin aika pieni, on yleensä poika voittoinen pentue tulossa, jos liikkeitä on paljon ja vastaavasti laiskahkosti liikkuva pentue sisältää enemmän tyttöjä, saa nähdä, miten tällä kertaa käy.

Heili masunsa kanssa 3.1.2013, 41 vuorokautta I astutuksesta

Hyvää uutta vuotta 2013!

Vuosi vaihtui, jälleen vietimme koirien kanssa aaton sisätiloissa, vaikkei kaikki näistä omista paukkuja pelkääkään, en tahdo niitä pelolle myöskään altistaa. Ulkoiltiin iltapäivästä ja seuraavan kerran yöllä kello kolmen aikaan, jolloin vielä satunnaisia paukahduksia tulikin, mutta jalat ristissä olevat koirat saivat rakkonsa tyhjennettyä. Tänään olemme viettäneet aikaa sisällä ihan vain ilman takia, vetinen sade ja jäiset kävelytiet eivät houkuta sen enempää minua, kuin koiriakaan ulkoilemaan. Tulisipa pian pikku pakkanen ja hiukan uutta lunta, että tuo jäinen tie saisi pitoa. Heilin maha on alkanut hiukan pömpöttää ja senttejä on nyt tullut astutuksesta lukien + 4cm.



Edessä on sata ovea, tuhat tietä. Valitse sydämelläsi, punnitse tunteella, käytä hiven järkeä. Ovet on tehty avattavaksi, tiet tallattavaksi, elämä elettäväksi. Jos erehdyt, uskalla itkeä, uskalla nauraa, uskalla muuttaa suuntaa. Ei mikään kasva ilman vettä, ei ihminen kypsy kyynelittä. Mutta silti odota parasta, äläkä pelkää pahinta, niin saat mitä ansaitset.

Onnellista Uutta Vuotta!

Heilin maha 35 vrk, 28.12.2012

Hyvää Joulua!

Heilin ultra

Heili kävi ultraääni tutkimuksessa ja löytyihän sieltä masusta elämää, ainakin neljä pientä harjakoiran alkua siellä möllötti. Heilin ruoka jäi kuppiin eilen, mutta silti ihan totaalisyömättömyyttä ei ole, vielä maistuu nappulat lenkkeillessä. Muuten Tirlittanissa valmistaudutaan pikkuhiljaa joulun viettoon, koti putsautuu joka nurkastaan ja pieniä jouluisia tunnusmerkkejä asetellaan tasoille ja ikkunoille, lahjat saavat paperikääreet, joulun leivonta- ja ruokatuoksut valtaavat alaa, uskoisin, että koiratkin tietävät, että ruokajuhla on alkamassa. Kuluvan viikon aikana piipahdettiin harjakoirien pikkujouluissa, siellä pääsi jo joulun esimakuun Pimu ja Rosee, Tirlittaneita oli mukana muitakin, Morris ja Lara sekä kuopukset, Helmi ja Rontti.
Mukavia ja rentouttavia joulunalus päiviä joka sopukkaan!

Pimu pikkujouluissa

Morris

Lara

Rontti ja Helmi

Rosee

 

 

Vierailevia tähtiä ja Heilin tiineys

Heilin tytär, Rosee, on meillä hoidossa tai ollut jo viikon ja hoitojakso jatkuu vielä joulun yli, joten reilun kahden viikon ajan saan nauttia kasvatistani. Rosee on lähes äitinsä kopio, ulkoisesti ja sisäisestikin, alku jännityksen jälkeen, tyttönen on alkanut kotiutumaan meille hyvin. Pikkuinen Helmi piipahti trimmissä ja pisti meidän laiskaan joukkoon vauhtia muutaman tunnin ajaksi, Rosee on vielä sen verran nuori, että leikki maistuu hyvin myös hänelle. Heilin tiineys, jota vielä ei ole varmistettu, etenee hyvin, Heili on oma itsensä eikä vatsanseudulla ole nähtävissä mitään ihmeellistä, paitsi rivi punoittavia nisiä, ruokakin tulevalle mammalle maistuu vielä erinomaisesti, viikon päästä kurkataan masun sisältöä ultraäänellä, sitten voin kertoa, onko masukkaita vai ei. Lunta piisaa, nauttikaa siitä ne, jotka ..niin, siitä nauttii, meillä nauttii Heili ja Rosee, nakutytöt jäisivät ehdottomasti mieluummin peiton alle nukkumaan, kun ulkoilisivat, enkä usko, että sisävessasta nakuset pahastuisivat. Mukavaa joulunalus -aikaa!

Rosee

Helmi

Lisätietoja 

Kuopuksilla kennelyskä

Pikkuinen Helmi alkoi yskimään keskiviikko illasta ja yskän puuskat yltyivät pahoiksi torstain ja perjantain aikana, varsinkin aamuyö oli kovin yskäistä kakomista. Viime yö meni jo suhteellisen hyvin ja yskä vaivasi ensimmäisen valvomistunnin ajan. Tänään sain tiedon, että toinen veljistäkin on alkanut yskimään, joten diagnoosi on suhteellisen varma, vaikkei eläinlääkärillä vahvistettu. Onneksi kotona olevat koirat on syyskuussa rokotettu yskää vastaan, eihän se tae ole, ettei yskää tule, mutta varmasti oireita rokote ainakin heikentää. Helmille on koko taudin ajan kuitenkin ruoka mennyt hyvällä ruokahalulla ja leikkikin on maistunut, vaikka nukkumisvoittoisia nuo päivät ovat olleetkin. Tänään on jo vilkas pikkuinen piristynyt tosi paljon ja leikki on jo riehumisen tasolla, onhan tuossa kerätty voimia useita päiviä. Tässä vielä hyvä linkki kennelyskään Kennelyskä
Toivottavasti nyt pakkanen ja puhdas lumi hävittää tämänkin ikävän viruksen ja koirat pysyvät terveinä. Omat, myös oireettomat koirat, eivät nyt käy missään, missä tauti leviäisi, seuraavaan kahteen viikkoon, toivon, että jokainen kunnioittaisi toistenkin koiria ja huolehtisivat varoajoista!