Syksy on kääntynyt jo talven puolelle

Siitä onkin aikaa, kun viimeksi täällä olen käynyt päivittämässä tietoja, joten tässä syksyn tietopaketti Tirlittanin kuulumisista.

Ensimmäisenä varmaankin täytyy mainita, että olemme pyörähtäneet Eestin puolella näytelmissä Heilin kanssa hyvällä menestyksellä, kaunis valkoinen sai kolmen peräkkäisen näyttelytuloksen perusteella kunnian käyttää meriittilistoillaan Viron juniorivaliotitteliä, yhden kerran on käyty myös Latviassa, mutta siellä Heili jäi junioriluokan neloseksi, joulukuussa mennään Liettuaan sertin metsästykseen. Suomen näytelmät ovat olleet nyt 'jäähyllä' mutta Turkuun ja Helsinkiin on tarkoitus lähteä kokeilemaan vielä loppuvuonna. Viimeiseltä Eestin turneelta mukaan tarttui naku-uros, Carte Blanche from Graceful Orchid, kotoisammin Popo'vits'. Popo on yhteisomistuksessa Mooncrest kennelin kanssa ja poika näkynee muutaman Tirlittan pentueen takana joidenkin vuosien päästä. Popo asustaa Järvenpäässä yhdessä Rollen, T. DeJavun kaverina.

Russelit, Roosa ja Kaapo käväisivät pentunäyttelyssä kaapelitehtaalla, kumpainenkin sai hyvät arvostelut, muttei menestystä, päivitän pikapuoliin sisarusten arvostelut omalle sivulleen. Molemmille pikkuisille kuuluu hyvää.

H-pentue on jo pian viiden kuukauden iässä, sekä Fanni että Ninni ovat suultaan edelleen alapurennassa, Ninnillä on kyllä viimetiedon mukaan lähempänä tasapurentaa ja Fannilla ristipurentaa, mutta suut siis edelleen odotuttavat ja kehittyvät. Hampaiden vaihto on kaikilla alkanut, joten jännitettävää vielä riittää. Fanni kävi hammaslääkärissä, kun huomattiin, että yläkulmurin viereinen etuhammas oli leuankasvun lukkona, joten lääkäri poisti Fannilta koko eturivin hampaita, rautaiset hampaat ovat jo tulossa, kaksi niistä on jo puhjennutkin viimetiedon mukaan. Fanni on tänään menossa 'mätsäriin', eli ensimmäinen näyttelykokemus on tulossa H-pennuillekin.

Kotona oleva porukka sai syksyn kunniaksi nenäpunkin, joten viisi aivastelevaa ja niiskuttavaa koiraa on marraskuun sana, lääkitys on aloitettu ja toivon vilpittömästi, että pian on aivastelut historiaa. Nakuporukka on saanut kasvatella runkokarvaansa elokuulta alkaen, vaikka eilen kyllästyin ja Zelda pääsi 'turkistaan' eroon. Kyllä se vain niin on, että naku on kauniimpi nakuna, kuin puolinakuna ja ihokin siellä karvojen alla voi huonosti, Zeldalle oli tullut mustapäitä vaikka muille jakaa, Pimulla ja Mimillä ei niin paljon runkoon karvaa tulekaan, ettenkö näkisi ihon hyvinvointia, joten he saavat talvipalttoonsa hetken vielä pitää.

Omista kuulumisistani sen verran, että minä olen saanut arvonimen mummi elokuun 22. päivä, minusta tuli isoäiti ihastuttavalle Peppi tyttöselle, Peppi saa kutsua minua mimmuksi. Kävin Kennelliiton kennelneuvojakoulutuksen lokakuussa ja nyt odottelen liiton hallituksen päätöstä, onko minut neuvojaksi hyväksytty. Ja koko 'kennelporukka' muuttaa osoitettaan joulukuun 15. päivään mennessä.

Toivotan kaikille lukijoille oikein kuivaa, puhdasta, aurinkoista ja lumista talvea kera pikkupakkasen!

Yksi kerrallaan pikkuiset lähtevät omiin koteihinsa

Näin siinä aina käy ja yksi pentu toisensa jälkeen ottaa palan kasvattajan sydämestä ja kotiutuu omiin paikkoihinsa, omien ihmisten luokse. Nyt on lähtenyt jo Eden ja Hemuli. Ettei kaikki olisi ihan niin hyvin, kun ulospäin vaikuttaa, saan jännittää molempien sijoitustyttöjeni suiden kanssa, ne ovat tällä hetkellä tasapurennassa, hampaita ei vielä kummallakaan paljon suussa ole, joten ne eivät vielä purentaa ohjaa. Lulullekin on oma koti siintämässä, vaikkakin, olisihan tuo rauhallinen tallaaja saanut tässä hoidella kasvattajan pentukuumetta hetken aikaa. No, olen onnellinen, että olen tälläkin kertaa pennuille löytänyt hyvän oloiset kodit. Toivotan kaikille H-pennuille onnellista elämää ja uskon, että kaikista kuullaan vielä!

Luovutusikä lähenee

Näin on alkanut hetki, jota tavallaan odottaa ja pelkää, kun kasvattajan sydän käpertyy ja aloittaa sydämensä jakamisen jokaiselle pikkuiselle, pienen palan mukaan tulevaan elämään, hidasta luovuttamista, ensi viikon odottamista, pieni jännitys koko ajan päällä. Pikku-Hoilla alkaa olemaan selkeät omat luonteet, Hemulilla on poliisin osa siskolaumassa, aina kun tapahtuu, Hemuli on mukana, Eden on rohkea, oman tien kulkija, utelias, Lulu on lungi 'havajilainen', tyytyväinen tallaaja, Pikku-Bee on suloinen ja hiukan salakavala ja Fanni, hmm.. pentueen pomo, nokka edellä joka paikkaan, vaikkei aina kannattaisikaan :) Ruoka maistuu hyvin, vaikka annokset ovatkin todella pieniä, näin niikusta ihmisenä ajattellen, mutta ei noilla kovin isot vatsalaukut voi olla, kun painoakaan ei ole kuin 1000g - 1227g. Lulu ei ole löytänyt vielä omaa kotiaan, mutta katsellaan, muutama kysely on tullut, mutta lisätietoja näistä perheistä ei vielä ole. Olen kyllä ylpeä koko H-pentueesta, tasaista sakkia kaikkinensa ja Zelda on loistava äiti, joka tuottaa tuhdeille pennuilleen ilmeisesti kermaa, vierottamisesta ei ole vielä tietoakaan, tuo mamma haluaa olla pentustensa kanssa.

Tirlittan Handsome Devil, Hemuli, 1150g

Tirlittan High Heels, Eden, 1100g

Tirlittan Hulaba Lulu, 1180g

Tirlittan Honey Bee, 1000g

Tirlittan Hot Gossip, Fanni, 1227g

Pennut tulivat kuukauden vanhoiksi

Pennut saavuttivat kuukauden iän torstaina ja sen kunniaksi Hemuli, Eden ja 'Lulu' saivat hampaat suuhun, Lulu peräti kaksi. Jokainen pennuista käy jo ruokakupilla, vaikkei ruoka paljon maistukaan, mutta sinne osataan jo mennä. Tassut vievät erittäin varmasti eteenpäin ja paino on jo ylittänyt kilon Hemulilla, Fannilla ja 'Lululla'. Korvien kevyttä teippaamista olen jo kokeillut ja vaikuttaa siltä, että Fannilla ja Edenillä tuo kevytteippaus riitti, näillä tylleröillä oli sen oloiset korvat, että ilman teippiäkin olisi kärsivällinen kasvattaja varmaankin nähnyt ihan luomusti pystyyn nousevat korvat, mutta katsellaan. Nuo pennut vaikuttavat olevan todella tyytyväisiä oloonsa, juurikaan mitään ylimääräistä piippailua ei pentukopasta kuulu, nuo leikkivät ja itseasiassa Zelda vietti ensimmäisen yön, pentujensa syntymän jälkeen, viimeyönä poissa pentukopasta, silti nuo kullanmurut nukkuivat sikeästi, kun kuuden aikoihin aamusella äiti koppaan teki tarkistusreissun ja imetti lapsosensa. Haasteellisessa kuvaamisiässä nämä nyt ovat, mutta oheisesta linkistä voi katsella tätä H-porukkaa. http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/Hpennut3vko?feat=directlink#

Pennut kasvaa ja kehittyy

Pentukopassa on alkanut kuulumaan jo pieniä haukahduksia ja murahduksia, pennut ottavat toisiaan kiinni korvista ja kuonoista, leikkiminen on alkanut. Äänimaailma alkaa aukeamaan pienille ja silmätkään eivät juuri enää harota, askeleet ovat päivä päivältä varmempia. Lisäruoka noille ei juuri maistu, johtunee siitä, että mamma-Zelda jaksaa viettää omiensa kanssa aikaa ja maitoa riittää, pennut kasvavat hyvin ja ovat virkeitä sekä nukkuvat rauhallisesti, joten en huolestu tuosta.

Sirutusta ja karvojen ajelua

Tänään sai pennut sirut niskaansa ja naamakarvat saivat samalla kyytiä, rungot karvotaan sitten myöhemmin, kun ostajat ovat omansa ensin nähneet :)

Pennut oli tosi reippaita molempien toimenpiteiden ajan, tosin, pikku-Beellä meni varmaan karva toiseen silmään, koska sitä ajelun jälkeen siristeli, katsellaan, olen sen nyt huuhtonut, toivottavasti selvitään vain säikähdyksellä tästä. Uudet kasvot löytyy taas albumista.

http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/HPentue?feat=directlink

Heinäkuun 25. päivä

Aika menee joutuin, varsinkin kun on lomalla. Pennut saivat eilen maistaa ensimmäisen kerran hiukan kiinteämpää ruokaa, suut napsasivat, niin annoin mamman ruokakupista jokaiselle kaksi kappaletta liotettua nappulaa ja voi herranen aika, millä innolla nuo viisi niitä napaansa pistelivät. No, tuosta innostuneena laitoin sitten tänä aamuna pennuille ihan oman ruoan, nappulaa liotettuna, jauhelihaa ja kermaviiliä velliksi sekoitettuna, voi sitä riemua ja iloa, minkä tuo annos pennuissa aiheutti ja sotkua, kameraa en siihen sähklinkiin saanut mukaan. Uni maistui ruoan päälle hyvin ja Zelda silminnähden helpottui, kun urakkaa hiukan helpotettiin. Pennut ovat jo tosi tämäkästi jaloillaan ja selkeästi alkaa uusi aisti toimimaan, silmät eivät enää harota ihan minne sattuu, vaan joskus osuu ihan kohdilleenkin. Korvakäytävän voi jo muutamalla pennulla nähdä, joten kuuloaistin aukeamistakin voi alkaa odottelemaan, vielä ei äänet pienten elämää häiritse. Nuo ovat valloittavia pentuja! Tänään tehtiin hiukan pidempi lenkki jo mammakoirankin kanssa, Zelda pääsi nauttimaan ulkoilusta vapaana ja kepin perässä juosten, vanha kunnon Zelda oli voimissaan eikä vaikuttanut siltä, että penuja olisi ollut ikävä, tosin, heti, kun kotiuduimme, mamma kiiruhti pienokaistensa luokse. Eli kaikki on Tirlittanissa hyvin!

Pikku-Kitty ja muut Hoot

Niin siinä sitten loppujen lopuksi kuitenkin kävi, ettei Kitty selvinnyt, yllättäin maanantaina pikkuiselle ei enää kelvannut emän nisä laisinkaan ja siirsin pikkuisen sitten tehohoitoon, annoin joka toinen tunti pienelle fruktoosisokerivettä ja maitoa vuorotellen, muttei se auttanut, hengittäminen muuttui hankalaksi ja tein sitten päätöksen tiistai iltapäivästä, että pikkuinen on autettava pois. Onnekseni eläinlääkäri, joka pikkuista auttoi, oli ollut patologisella aiemmin töissä ja teki Kittylle avauksen, jossa kävi ilmi, ettei pienessä ollut mitään varsinaista vikaa, pikkuinen oli keskonen ja keuhkot näin ollen syntyessä olivat vielä keskeneräiset, hapenpuutteen takia Kitty olisi saattanut saada aivovaurion-, maksa-, tai munuaisvian, joten parempi näin.
Pikku-Kitty on nyt suojelusenkelinä muille H'oille', jotka porskuttavat jo yli 500g painossa hienosti eteenpäin, silmät aukinaisina jokainen kokeilee jo jalkojaan ja pientä leikin alkuakin on havaittavissa. Pentulaatikko vaikuttaa nyt tyytyväiseltä, näin jatketaan.
Uusia kuvia taas linkin takana. http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/HPentue?feat=directlink

Arkihulinaa H-pentujen kanssa

Näin lähennytään jo kahden viikon ikää ja silmät näyttävät raottelevan jo hiukan itse kullakin. Pikkuinen Kitty sinnittelee joukon mukana ja tänään puntariin tulikin jo 125g, ei tuo huimaa ole, mutta kyllä siinä jokaiselle päivälle grammoja riittää, sitkeä ja elinvoimainen pentu tuo Kittykin on, vaikka noin paljon pienempi sisaruksiaan onkin. Pentulaatikko on hiljainen ja tyytyväisen oloinen, Zelda on ruoka maitunut, ei kiposta kylläkään, mutta sama se, minun käteni toimikoon ruokakuppina niin pitkään, kun imetys syömistä vaatii, sen jälkeen sitten saa tämä koiraäiti harjoitella uudelleen kipporuokailun. Isoäiti Mimmi ja Isoisoäiti Pimu odottavat pentuhuoneen oven takana, koska pikkuiset pääsevät väljemmille vesille ja mummujen hoitoon, tosin, yöt jo menee mummujen ja Laran kanssa pentuhuoneessa nukkuen, kun Zelda ei silloin yösydämenä pongaa laumakavereitaan. Tästä taas edetään kohti ensi viikkoa ja silmien aukaisua.

H-pennut viikon ikäisiä

Hups, kylläpä aika rientää ja nämä pienokaiset tulevat jo viikon ikäiseksi tämän päivän aikana. Elämä pentulaatikossa on mennyt suht tasaisesti, painot nousevat jokaisella omaan tahtiinsa, pikkuinen Kitty sinnittelee mukana, tosin, autamme pikkuneitiä aina, kun se on mahdollista, painoeroa isoon sisaruksiin on jo yli 200g, toivottavasti pikku-Kitty jaksaa taistella siihen saakka, kunnes pentueelle voi antaa oikeasti lisäruokaa. Kitty on jo saanut kermaviiliä, äidinmaidon korviketta ja Nutri+ geeliä, hirvittävä elämänhalu pikkutylleröllä on. Zeldalla on jonkun verran jälkisupistuksia ja maidonnousukipuja, mutta siitä on selvitty pienellä petaamisella ja läähättelyllä. Elämä pentulaatikossa menee siis hyvin. Viikkoiskuvat päivitetty albumiin http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/HPentue?feat=directlink#

Roosa, Lissu ja H-pennut, ja pikkuisen muistakin koirista

Näin sitten menemme kohti aikaa, kun Lissu ja Roosa lentävät pesästä pois, nämä kasvattisisarukset ovat varsinaisia menijöitä, enkä voi kuin toivottaa erittäin paljon onnea matkaan molemmille tyttösille, ihania tapauksia. Tosin, tytöt ovat niin reippaita, ettei näillä voi mennä kuin hyvin elämässään. Meidän Laralle on tapahtunut joku 'onnettomuus' ja kauniista hymystä puuttuu nyt yksi välihammas ylhäältä, pienen pieni valkoinen ikenessä näkyy, joten sen kanssa nyt seuraillaan, tuleeko siihen tulehdus ja joudutaanko turvautumaan hammaskirurgiin, kurjaa, kun russeli kuitenkin tarvitsee vahvat hienot hampaat. H-pentujen syntymän jälkeen meille on perheeseen kehkeytynyt kolme emää, Pimu ja Mimmi ovat molemmat valeraskaina ja valmiita ottamaan katraan hoitaakseen, tosin Zelda on kertonut selkeällä koirankielellä, että hän hoitaa toistaiseksi homman ihan itse. Pennut ovat suhteellisen tyytyväisiä ja painot nousevat jokaisella hyvin, pikkuinen 'Kittykin' on jo tänään saanut puntariin 94g. Itse olen seitsemmännessä taivaassa ja niin onnellinen onnistuneesta pesueesta ja siitä, että Zelda hoiti homman hienosti kotiin ja on voimissaan pitkäköhkön synnytyksen jäljiltä, ainut murhe on nyt siitä, ettei Zeldalle oikein ruoka maistu. Kaiken kaikkiaan aika tavanomaista koiraperheen arkea siis elellään, minä nautin. Olen päättänyt, että tästä pentueesta sijoitan kaksi narttua, puuterin ja nakun, nakun olen jo valinnut mutta puuteritytöistä on vaikeaa tehdä päätöstä, muttei onneksi vielä tarvitsekaan. Tästä on hyvä jatkaa, vielä ensi viikko töitä ja sitten saan nauttia täysin siemauksin viiden viikon ajan koirankasvattajan työstäni! H-pentujen kuvia http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/HPentue?feat=directlink#

Tirlittan H-pentue on syntynyt

Synnytys käynnistyi eilen illalla ja avautuminen oli suht hidasta, mutta hitaasti hyvä tulee, pentuja syntyi kuusi, yksi naku-uros, kaksi puuterinarttua ja kolme nakunarttua. Emä ja pennut voivat hyvin.

Zeldan röngen

Kuva kertokoon puolestaan, melkoinen yllätys kuitenkin. Zeldan lähtöpaino oli 3,8 kg tänään puntari kipusi peräti 5,6kg, vatsanympärys on nyt 50 cm.
Nyt vain odotamme loppuhuipennusta ja toivomme, että kaikki kuusi tulevat elävänä ja terveinä ulos.

Pennut kuusi viikkoa ja Zelda 53 vrk

Huh hellettä, tänään on ollut tosi kuuma. Oltiin pentujen kanssa tunnin verran metsässä, ressukat eivät juurikaan jaksaneet riekkua, vaan varjopaikkaa etsiessä meni aika. Russelien fiksuus näkyi hyvin, ilman mitään oppeja pienet osasivat kaivaa sammaleen ylös ja hakea viilentävää paikkaa, viisaat pienet koiranpennut <3

Zelda taapertaa valtavan vatsansa kanssa, kuumuus ei juurikaan haittaa karvatonta mammaa, vaikkei tuo auringossakaan koko aikaa jaksa makailla. Pentujen liikkeet näkyvät ja tuntuvat erittäin hyvin, nyt on vaihteeksi ruokakin jo kiposta maistunut, vaikkei annoskoot mitään isoja olekaan. Uusia kuvia pennuista tuli napsittua taas.

http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennutUusiKokoonpano?feat=directlink

Niin ja kuva Zeldan masusta

Kuva otettu kyllä jo toissapäivänä, mutta suuntaa antava se kyllä on :)

Kaapo, Roosa ja ''Lissu'' sekä Zelda

Russelipoika sai oman nimen, Kaapo, joten Tirlittan kennelin ensimmäiset russeli kasvatit ovat nyt sitten kutsumanimiltään Roosa ja Kaapo, hienot nimet kauniille koirille. Puuteritylleröä kutsumme vielä Lissuksi, kunnes löydämme hänelle perheen, joka antaa sitten oman nimen kaunokaiselle, joka on kehittynyt valtavasti tässä vajaan viikon aikana, sitä se terrierin maito teettää. Painoa on tullut hyvin lisää ja muutenkin neiti on reipastunut ja istunut joukkoon kuin alkuperäinen sisko. Zeldan masu on kasvanut jo 46,5 senttiin ja pentujen liikkeet on jo tuntenut joitakin päiviä, joka päivä paremmin ja paremmin, pian tuokin pentue jo syntyy. Ihanat ilmat ovat hellineet koko suomea ja meidän koiranpennut sekä aikuiset ovat saaneet nauttia siitä täysin rinnoin.

Jade kävi tervehtimässä pentuja

Jade kävi tänään helpottamassa omaa oloaan ja imettämässä pennut. Taas kerran tuli todettua tuo koirien suvaitsevaisuus, pieni harjakoiratyttönen mahtui nisille aivan samoin, kun omatkin lapsoset, Jade pentua hieman nuuskaisi ja sitten tarjosi maitobaarin käyttöön. Pikkuinen harjakoira imi, kuin ei aiemmin olisi koskaan saanut ruokaa, masu oli pömpöllään ja ilme autuaallinen. Roosa ja Pirate oli riemuissaan äidin visiitistä, vierailun jälkeen pennut menivät masut pullollaan nukkumaan ja unta riittikin sitten useiden tuntien ajan :)

Pennut saapuivat meille ja Zeldan tiineys 44 vrk

Näin se aika joutuu ja pennut tulivat jo viiden viikon vanhoiksi, se tarkoitti sitä, että vieroitus tapahtui ja pennut tulivat kasvamaan tänne meidän kotiimme. Kasvattajana minulle tarjoitui loistava tilanne, sain omien russeleideni seuraksi kasvamaan vajaan viikon vanhemman harjakoirapennunkin, puuterihuiskuinen narttupentu, joka muuten etsii sijoituskotia :) Pennun sukutaulua voit katsoa tästä http://www.chinesecrested.no/pedigree.php?mother=54925&father=76490 tässä on hieno tilaisuus katsoa omia rotujaan samassa kehitysvaiheessa, ei tarvitse etsiä muistiinpanoja. Yhdistäminen ja vieroittaminen on sujunut erittäin hyvin ja pikkuista Pirateakin on tänään tulossa perhe katsomaan, joten sen osalta kaikki on mallillaan. Heili on ottanut pentujen ykkösleikittäjän aseman yhdessä Laran kanssa, joka hiukan harvemmin käy pentujen luona. Pentujen uudesta kokoonpanosta kuvia voit katsella täältä http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennutUusiKokoonpano?feat=directlink
Zeldalle maistuu ruoka edelleen vähän satunnaisesti ja vatsa kasvaa valtavaa vauhtia, vatsanympärys oli tänään mitattuna 44cm. Tänään käytin Zelda rouvan suihkussa ja tein pikatrimmin ja ajelin korvista karvat alas, kun tuntuu, että nämä minun harjakoiradaamini mieluusti tiineys- ja imetysaikana roikuttavat korviaan, olkoon siis karvattomat.
Ulkoilu ja leikkiminen vielä sujuvat hyvin ja ovat mieluisia tekemisiä, tosin tuntuu, että unikin maistuu Zeldalle todella hyvin, sängylle daami ei suostu enää itse hyppäämään, sängyn eteen tuodaan daamia varten rahi :)
Ja vaikka kuulostaa oudolle, olen saanut jo pentujen liikkeet tuntumaan käteeni parin päivän ajan, tätä ei ole tapahtunut aiemmin näin ajoissa, Zeldan tiineydessä on kaikki merkit olleet viikon etuaikaisia, katsotaan, miten loppuhuipentuman kanssa käy.

G-pennut ulkona ja Zelda

Roosa ja Pirate pääsivät tänään ensimmäisen kerran ulkoilemaan, molemmat suhtautuivat russelimaisen reippaasti uuteen kokemukseen. Ulkoilu ei kestänyt kauan, koska pennuthan ovat vasta neljän viikon ikäisiä, mutta tästä eteenpäin ulkoilua on ilmasta riippuen ohjelmassa jokainen päivä. Molemmat pennut ovat edelleen kasvaneet loistavasti ja hätyyttelevät jo puolentoista kilon painoa, katsotaan, tasottuuko painonnousu, kun siirtyvät pois maitobaarilta ensi viikon lopulla. Pentujen rekisterikirjat on jo saapuneet ja Jaden omistajuus siirretty sijoitusperheelle. Kiitos Kim ja Jonna <3
Kuvia ulkoilusta http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennut?feat=directlink#


Zeldan tiineys etenee oppikirjamisesti, vatsanympärys oli toissapäivänä 41cm, ruoka ei maistu edelleenkään toivotulla tavalla ja tuleva mamma saakin jo lisävitamiinia tuubista, muuten vointi ainakin silmämääräisesti näyttää hyvälle. Luonnepuolen muutoksia on nyt havaittavissa ulkoillessa, aiemmin Zelda haukkui kaikki vastaantulevat koirat, nyt jo pyörätkin vaikuttavat epäilyttäviltä, joten nekin on komennettava ruotuun.

Pennut kolmen viikon ja Zelda

Pennut ovat ylittäneet nyt kilon painon ja tassut vievät päivä päivältä pidemmälle. Kuluvan viikon aikana on sisarukset päässeet maistelemaan jo muutakin ruokaa, kun äidin maitoa, ei siksi, ettei paino nousisi, vaan ihan oppimisen kannalta ja tulevaisuutta silmällä pitäen. Ensimmäinen madotus meni ilman mahanpuruja. Pennuista näkee jo hiukan luonteenpiirteitä ja selkeästi pikkuveli on vilkkaampi, mutta helliä nämä sisarukset ovat toisiaan kohtaan ja pusuja satelee sekä siskon, että veljen suunpieliin ja katsojillekin niitä jo riittää. Hampaat ovat jo ihan ikenessä, joten ensiviikon aikana taitaa ensimmäiset naskalit ikenen puhkaista.

Zeldan tiineys etenee ja eilen neiti suostui puolentoista viikon paston jälkeen oman ruokakuppinsa äärelle napsimaan makupaloja, vielä ruoka ei juurikaan maistu, mutta syömistä kohti edetään. Zeldalla täyttyi neljä viikkoa ensimmäisestä astumisesta torstaina, joten viides tiineys viikko on nyt menollaan.

Uusia kuvia pennuista voit katsoa oheisen linkin kautta http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennut?feat=directlink

Piratenkin silmät aukesivat ja Zelda ultrassa

Nyt on sitten Piratekin alkanut uuden aistin avulla katsomaan maailmaa. Pennut kasvavat erittäin hyvin ja jalkojen kantavuuttakin on jo testattu. Pennut saivat sirut niskaan viime sunnuntaina ja rekisteröinti onnistui erittäin hyvin Kennelliiton uuden palvelun kautta, kyllä se on helppoa, kun se tehdään helpoksi.

Zelda kävi eilen ultrassa ja pentu-uutisia sieltä saatiin, tosin, ei nyt ihan yllätyksenä kuitenkaan, kyllä nuo tiineyden merkit on Zeldasta ollut luettavissa jo jonkun aikaa. Vatsanympärys oli Zelda neidillä eilen jo 38cm ja lääkärin puntari nousi peräti 4,5 kg, neidin normaalipaino on noin 3,8 kiloa :) Neljä pikkuista harjakoiran alkua ultraäänilaitteen ruudulta pystyttiin pongaamaan.

Gipsyllä silmät auki ja Zeldan kuulumisia

Pikkuinen Gipsy-tyttönen avasi silmänsä eilen, pikkuveli Pirate pitää silmänsä vielä kiinni. Russelisisarukset kasvavat loistavasti ja kehitys on iän mukaista. Pikkuneiti tulee saamaan kutsumanimekseen Roosa, joksi sitä tästä eteenpäin tulen kutsumaan. Zeldan tiineyden merkkejä ei enää tarvitse miettiä, kolmena aamuna on ruoka jäänyt kippoon, tänään ei enää kiinnostanut edes keittiöön asti tulla katsomaan, mitä kipossa oli. Melkein uskallan sanoa, että Zelda on tiineenä, mutta asian saan varmistettua ensi viikon lopulla, kun tilaan ultraäänitutkimuksen.

Jaden pennut yhden viikon ikäisiä ja Zelda

Jaden pennut ovat saavuttaneet jo yhden viikon iän. Pennut ovat tosi terhakoita ja ovat saaneet painoa loistavasti, urospennun paino oli eilen 457g ja nartulla puntari kipusi 460g, ensi viikon aikana lienee pentujen silmät jo avautuvat. Jade voi hyvin ja tuottaa pennuilleen riittävästi maitoa. Jaden narttupennulle on löytynyt sijoituskoti Helsingistä, urospentu on vailla kotia (kuvassa). Tein G-pennuille kotisivuille jo oman sivun. Zeldan vatsanympärys on kasvanut 33 cm peräti 35,5 cm, saa nähdä, mitä nämä aikaiset tiineyden merkit sitten pitävät sisällään.
Pentujen kuvia päivittelen Picasaan http://picasaweb.google.fi/Tirlittanpennut/GPennut?feat=directlink#

Hyvinkäällä uimassa

Hyvänen aika, kun oli mukavaa käydä koirien kanssa uimassa, tai siis, koirathan siellä ui opettajan kanssa, mutta mukavaa se oli. Meiltä mukana oli Mimmi ja Heili. Molemmat tytöt uivat mielellään ja silminnähden nauttivat hommasta, mukana oli kahdeksan muutakin harjakoiraa, joista jokainen altaaseen meni ja homman tajusi. Kyllä harjakoira on niin monipuolinen, pienestä tärisevästä palelijasta tuli vesipeto yksi toisensa jälkeen. Meinaan ottaa tuon uusiksi ja viedä tätä omaa laumaa enemmässäkin määrin uimaan. Uimaopettaja oli ammattitaitoinen ja rauhallinen, paikka oli siisti ja sieltä löytyi kaikki tarvittava, pyyhkeet, shamppoot ja föönit, mukaan pakkasin vain hoitoainetta puuterin turkille ja harjan. Lisää kuvia reissusta löytyy täältä http://picasaweb.google.fi/kenneltirlittan/2252009?feat=directlink

Jaden pennut ja Zeldan vointi

Jade synnytti ihan ajallaan, 16.5.2009, kaksi suloista pentua, ruskea voittoinen trikki uros ja musta voittoinen trikki narttu. Synnytys ei ollut helppo, se pitkittyi ja kolmannen pennun istukka pääsi irtoamaan omia aikojaan ja pentu menehtyi, kolmas pentu oli tummamaskinen uros, jolla ei ollut merkkejä kropassaan. Pennut painoivat syntyessään 218g ja 219g, joten hyvän kokoinen kaksikko tämä oli ja on, eilen pennut painoivat jo riski 250g. Narttupennun tulen todennäköisesti sijoittamaan. Urospennulle toivon löytäväni kodin, jossa tämä herra pääsee harrastamaan ja mahdollisesti pyörähtämään muutaman kerran näyttelykehässäkin. Natiaiset ovat Tirlittankennelin G-pentue ja viralliseksi nimeksi olen päättänyt narttupennulle antaa T. Golden Gipsy ja urospennulle T. Golden Pirate. Luonne-eron voi pienistä jo nyt nähdä, tyttönen on kovin vilkkaan oloinen ja äänekäs, kotijoukot kutsuvat neitiä Kiukuksi ja poikanen on tyytyväisen oloinen nukkuja.

Zeldan astutuksesta on vielä niin vähän aikaa, että tiineyden etenemisestä ei voi vielä puhua, silti tänä aamuna oli ensimmäisen kerran selkeästi paha olo ja aamupala tuli kertaalleen ylös.

Röntgenissä on nyt Jaden kanssa käyty

Ja kolme tasaisen kokoista rankaa kalloineen siellä pötkötti. Kolmea lähdemme sitten ensi viikon aikana synnyttämään, kun sen hetki on.

Zelda <3 Rocky

Tänään pariskunta on onnistunut astumisessaan, kyllä oli epätoivo iskeä kasvattajaan tässä tapauksessa, kun neiti Zelda tarjosi itseään jo sunnuntaista alkaen. Yhdeksän viikon jännitys edessä, onneksi Jaden pennut tulevat tähän ensin, ettei ole odottavan aika niin pitkä.

53. tiineysvuorokausi Jadella

Jaden tiineys etenee hyvin vatsan ympärys oli tänään mitattuna 51cm, ruoka maistuu ja lenkillekin on vielä mukavaa lähteä. Päivä kerrallaan kohti loppua kuitenkin edetään, pentujen liikkeet ei vielä hyvin tunnu, joten tiineysvuorokausia voi olla vähemmän, kun alunperin uskottiin, jotain tuo yllätysmasu pitää sisällään, se milloin tuo tyhjenee, on vielä salaisuus :)

Toukokuisia uutisia

Jaden tiineys etenee pikkuhiljaa kohti loppuaan, masu ei ole kauheasti kasvanut, kasvanut nyt kuitenkin, kenties, siellä se neljä pientä russelinalkua sittenkin vain on, tosin, sen kokoinen pentue on kiva hoitaa.

Heili on piipahtanut muutamissa mätsäreissä ollen molemmilla kerroilla pienten sinisten pentujen kolmonen, tänään pikkupentuja oli peräti 41 kisaamassa. Kia on kokeillut taitojaan Juniorhandlerissa, Koiranpäivässä 2009 sijoittuen ensimmäiseksi ja tänään Tuomarinkartanossa viidenneksi, kisaajia paikalla oli 16. Ihan mukava kevään alku näin kisamielessä :)

Zelda aloitti juoksut viikko sitten ja nyt meillä on lemmenlomailemassa Rocky, jonka käytös jaksaa ihmetyttää minua ihan joka hetki, meidän viisi narttuamme äksyili ja kiroili uudelle tulokkaalle, silti kertaakaan ei ole suunpieli noussut tyttöjä vastaan, noussut ei ole myöskään takajalka sohvankulmaan, tuo uros on yhdellä sanalla sanottuna ihana.

Tänään on Zeldalla syttynyt silmäkulmaan kimallus ja sydämenkuvat lentelevät kohti Rockyä, mutta herran nenä taitaa sanoa, ettei vielä ole kuitenkaan oikea aika äkäpussia lopullisesti kesyttää :)

Jaden tiineysvuorokausia on nyt 42

masu kasvaa ja Jade voi erittäin hyvin, reilu viikon päästä käydään varmaan vielä kurkkaamassa sisällön oikea määrä röntgenillä.

Koiranpäivä 2009

Lähdettiin Tuomarinkartanoon rotukavalkaadiin koko revohkan kanssa, muutama muukin nakukekkuli tuli kehää mukaan kiertämään, saatiin taas näyttää 'suurelle' yleisölle, miten ihastuttavasta rodusta on kysymys. Olisin kaivannut mukaan kyllä aikuista puuterihuiskua, mutta nyt sai keskenkasvuinen Heili esiintyä ainoana karvattoman koiran karvaisena versiona. Rotukavalkaadin jälkeen lainasi muutama pikkutyttö Heiliä ja Zeldaa juniorhandler harjoituksiin, harjoitusten edetessä, halusi jo Kiakin mennä mukaan, kisahenkinen tyttö sai tietää, että kilpailu on tulossa seuraavaksi. Juniorhandler kilpailuun osallistui sitten Kia ja Heili sekä pikkutyttö ja Zelda. Ensin Kia voitti nuoremmat esittäjät ja lopuksi koko kilpailun, Heili jaksoi tuon puolitoistatuntisen loistavasti ja ihan loppuun asti esittäen ja äiti oli ylpeä tyttäristään :) Linkin kautta muutama kuva hauskasta päivästä.
http://picasaweb.google.fi/kenneltirlittan/Koiranpaiva09?feat=directlink

Jaden ultratutkimus

Käväisimme Tassun eläinlääkäriasemalla Hakunilassa eilen ja mukavia uutisiahan siellä ruudulla näkyi, yhdellä vilkaisulla löytyi neljä pientä russelin alkua ja koko mahaa ei edes kuvattu. Jade itse on hyvin tiine, tyyni ja rauhallinen. Rouva raskas on viikonloppuhoidossa meillä ja entisestä vauhtimimmistä ei ole tietoakaan, neiti nukkuu lelukopassa eikä siedä hiiviö-Heilin olemusta vaikka olen yrittänyt kertoa, että pian Jaden omat penturiiviöt ovat kaksin verroin 'kamalampia', kuin viisikuinen Heili. Heilille olen kertonut, että Jaden kanssa tulee taatusti hopeaa, mutta kai meidän pitää joku yhteenotto sallia, että tytöt pärjäisivät jatkossa keskenään, kun väkisinkin joudumme yhteiseloa jatkamaan sijoituksen jälkeenkin. Eläinlääkäri kehui Jaden maasta taivaaseen, taisi sydän sykkiä terrierille, tosin, niin hän kertoikin meille :)

Aivan ihana tuo koira onkin, tuollainen suloinen pikku-mamma, masun ympärys oli 47 cm <3

Jaden tiineys etenee

Uskallan sanoa, että pikkuiset russelit masussa kasvaa, vaikkei vielä ultravahvistusta asiaan olekaan. Neiti tai siis rouva Jade on muuttunut käytökseltään arvokkaamaksi, rauhallisemmaksi ja tyynemmäksi, ruoka ei ole maisunut viikkoon. Ensi perjantaina ultra vahvistakoon tämän kasvattajan uskoa. Tänään kävimme russelilenkillä, joka meidän laumassa tarkoittaa sitä, että harjakoirat jäi metsälenkiltä pois, Lara ja Jade pääsivät keskenään lenkkeilemään lähimetsään, tosin, leikin poikanen russeliriehumisen merkeissä kyllä pongattiin, muuten koirat vain nuuskivat ja lähettivät sähköposteja muille koirille kilpaa. Ihanaa odottaa, että pennun tuoskuinen kevät koittaa. Ohessa kuvia tämän päiväiseltä lenkiltä;
http://picasaweb.google.fi/kenneltirlittan/LaraJaJade1242009?feat=directlink

Kohta siirrytään jo huhtikuulle

Vaikkei sitä ilmoista heti uskoisikaan, viime viikko oli kylmää tai vielä kylmempää, nenä punaisena ja sormet jäässä sai lenkeillä taapertaa ja nyt kuluva viikonloppu on ollut sitten lumisateista ja märkää, mutta jo on plussan puolelle mittarissa päästy. Heili ja Lara ovat onnellisia puhtaasta lumesta, lenkillä neidit kyntävät nenällään pitkin lumihankea ja pelkästään elämänilosta ravaavat syvässä hangessa, neiti-nakut eivät ole ihan yhtä innoissaan uuden lumen tulosta. Jade on nyt astutettu ja toinen viikko ensimmäisestä onnistuneesta astutuksesta tuli tänään täyteen, ensi viikon lopulla voisi jo ensimmäisiä merkkejä nähdä, onko astuminen onnistunut, jännittää. Nyt sitten olen päättänyt myös Zeldan astuttaa seuraavaan juoksuun, kun näyttää siltä, että kierto on neiti-Zlla lähes vuosi. Nyt sitten toivon kädet ristissä molempiin pentueisiin tyttösiä ja jos niitä syntyy, etsin sekä russeli- että harjakoiratyllerölle yhteistyökelpoisia sijoituskoteja. Mutta en mene vielä asioiden edelle :) Kuvassa Jaden rakastettu, Bond, hurmaava käytöksinen herrasmies.


-Zeldan juoksuja odotellen-

Silmätarkastuksessakin kävin Pimun, Mimmin ja Zeldan kanssa, samassa tarkastuksessa kävi myös Pimun poika Rolle, kaikilla oli odotetut tulokset, jotka saivat minut niin onnelliseksi. Ihan samoin ei käynyt Heilin äidin tarkastuksen kanssa, ikävänä uutisena Hillan silmistä löytyi sekä kaihimuutoksia että lasiaisvuotoa, onneksi Hillalla ei ole mitään oireita linssiluksaatiosta ja kaihikin oli pieninä pisteinä, joka ei ole ihan tyypillinen löydös, joten nyt Hilla on tarkemmassa syynissä, toivottavasti ''taudit'' eivät etene. Heililtä napsaistiin poskinäyte Optigenille, sitä tulosta odotellen menee sitten joutuisasti pari viikkoa. Pimu, Mimmi ja Zelda pääsivät puntarille tarkin yhteydessä ja ihan kivat talvipainothan sieltä löytyi, Pimu löi pohjat eikä Zelda nyt ihan kauheasti siitä jäänyt, Pimu 3,8 kg, Mimmi 3,3 kg ja Zelda 4,2kg. Heilin sain mitattua säkämitalla näyttelytreeneissä ja epävirallisen virallinen tulos näytti 27 cm säkäkorkeudeksi, Heili ei ole känyt puntarilla, mutta käsikopelolta sanoisin, että 3-3,5 kg elopainoa löytyy. Sirutuksia olen saanut maaliskuun aikana peräti 24, pari pentuetta ja sitten yksittäisiä koiria. Tästä on hyvä edetä kohti kevättä, toivottavasti alkukesä aina heinäkuun loppuun saakka menee pennun tuoksuisssa.

Kevättä kohti mennään

Tuntuu niin hyvälle, tänään paistoi pitkästä aikaa kaunis kirkas aurinko ja taivaan sini pääsi oikeuksiinsa, auringon säteet tuntuivat poskilla vaikka vielä talvinen kylmähkö viima tuntuikin ja muistutti, että talvikuukautta vielä elellään. Koirat temmelsivät takapihalla, varsinkin nuo kaksi nuorinta, Zelda haukkuen elämän iloa ja ohikulkevia ihmisiä koirineen ja Hiivi-Heili ihan vain pentumaisen innokkaasti lumihangessa pomppien. Alkuvuosi on mennyt joutuin ja Heilikin tavoitti tänään neljän kuukauden iän, kohta minulla ei ole enää pentua. Heilin kanssa on harjoiteltu enemmän ja vähemmän tulevia näyttelyitä varten, mutta oppiminen menee sähellykseen ja touhottamiseen, tuo pentu on kertakaikkiaan ihastuttava sydämenvaltaaja. Minä sain tunnistusmerkitsijä oikeudet ja muutaman asiakkaankin olen jo saanut hankittua. Jaden juoksuja odotellaan, josko meille tulisi ensimmäinen oma russelipentue ja muutenkin ihana kevätpentue. On mukavaa päästä tekemään töitä pentujen kanssa, niin siruttaessa kuin omia kasvatteja hoitaen, josko se pitäisi oman pentukuumeen loitolla. On helppoa hymyillä ja tuntea itsensä onnelliseksi, kun kevät tekee tuloaan kovaa vauhtia, koirat ovat kunnossa ja elämäniloisia.

Oho, kun aika joutuu

Näin on siirrytty helmikuuhun, meidän Mimmi täyttää tässä kuussa jo neljä vuotta, samalla tulee neljä vuotta ensimmäisestä harjakoirapentueestani. Koirien kanssa elo on ollut tasaista menemistä, viimeiset pari päivää kovassa pakkasessa, ulos on saanut nakuja todella pukea ja karvaisetkin ovat manttelit ja haalarit päälleen saaneet. Kaikkiaan, melkoisen tavanomaista tallaamista tämä on ollut. Mimmin pojat kasvavat ja voivat hyvin tietojeni mukaan, Heili tohottaa ja kasvaa, tosin tänä aamuna heräsin, kun pikkuneiti hiukan yski ja sai muutaman sellaisen 'sisäänhengitys' kohtauksen, nuhaiselta tuo hiukan kuulostaa, toivottavasti menee itsekseen ohi, ettei tarvitsisi mennä tohtoria tervehtimään, itsekseni mietin, josko perjantain rokotukset olisivat syypää tuohon flunssan poikaseen.